Finnish
Surah Al-A'raf (The Heights ) - Aya count 206
المص
( 1 ) 
Alif, Laam, Miim, Saad.
كِتَابٌ أُنزِلَ إِلَيْكَ فَلَا يَكُن فِي صَدْرِكَ حَرَجٌ مِّنْهُ لِتُنذِرَ بِهِ وَذِكْرَىٰ لِلْمُؤْمِنِينَ
( 2 ) Tämä Kirjoitus on sinulle ylhäältä lähetetty, - siitä älköön olko huolta povessasi - varoittaaksesi ihmisiä sen perusteella, ja oikeauskoisille on se muistutukseksi.
اتَّبِعُوا مَا أُنزِلَ إِلَيْكُم مِّن رَّبِّكُمْ وَلَا تَتَّبِعُوا مِن دُونِهِ أَوْلِيَاءَ ۗ قَلِيلًا مَّا تَذَكَّرُونَ
( 3 ) Noudattakaa sitä, mikä on Herranne teille lähettämää, älkääkä paitsi Häntä seuratko keitäkään muita, liittokumppaneiksi otaksuttuja. Mutta vähät pidätte te mielessänne!
وَكَم مِّن قَرْيَةٍ أَهْلَكْنَاهَا فَجَاءَهَا بَأْسُنَا بَيَاتًا أَوْ هُمْ قَائِلُونَ
( 4 ) Kuinka monta kaupunkia olemmekaan hävittänyt! Ja rangaistuksemme kohtasi heidät yöllä tai heidän päivällislepohetkenään.
فَمَا كَانَ دَعْوَاهُمْ إِذْ جَاءَهُم بَأْسُنَا إِلَّا أَن قَالُوا إِنَّا كُنَّا ظَالِمِينَ
( 5 ) Ja rangaistuksemme kohdatessa heidät eivät he voineet muuta sanoa puolustuksekseen kuin: »Olemme totisesti väärintekijöitä!»
فَلَنَسْأَلَنَّ الَّذِينَ أُرْسِلَ إِلَيْهِمْ وَلَنَسْأَلَنَّ الْمُرْسَلِينَ
( 6 ) Ja totisesti alistamme kuulusteltaviksemme ne, joille (sanamme julistajia) lähetämme, ja totisesti kuulustelemme myös lähettiläitämme,
فَلَنَقُصَّنَّ عَلَيْهِم بِعِلْمٍ ۖ وَمَا كُنَّا غَائِبِينَ
( 7 ) ja tietäen asiat me osoitamme heille kaikki (heidän tekonsa); emmehän Me (heidän luotaan) poissa ollut.
وَالْوَزْنُ يَوْمَئِذٍ الْحَقُّ ۚ فَمَن ثَقُلَتْ مَوَازِينُهُ فَأُولَٰئِكَ هُمُ الْمُفْلِحُونَ
( 8 ) Sinä päivänä punnitaan itse Totuuden punnuksilla, ja ne, joiden vaakakuppi painuu raskaana, ovat onnellisia.
وَمَنْ خَفَّتْ مَوَازِينُهُ فَأُولَٰئِكَ الَّذِينَ خَسِرُوا أَنفُسَهُم بِمَا كَانُوا بِآيَاتِنَا يَظْلِمُونَ
( 9 ) Mutta ne, joiden vaakakuppi jää keveäksi, ovat sielunsa kadottaneita ihmisiä, koska suhtautuivat väärin Meidän tunnusmerkkeihimme.
وَلَقَدْ مَكَّنَّاكُمْ فِي الْأَرْضِ وَجَعَلْنَا لَكُمْ فِيهَا مَعَايِشَ ۗ قَلِيلًا مَّا تَشْكُرُونَ
( 10 ) Olemmehan suonut teille vallan maan päällä ja taannut teille siellä elinehdot. Mutta vähiin raukeavat teidän kiitoksenne.
وَلَقَدْ خَلَقْنَاكُمْ ثُمَّ صَوَّرْنَاكُمْ ثُمَّ قُلْنَا لِلْمَلَائِكَةِ اسْجُدُوا لِآدَمَ فَسَجَدُوا إِلَّا إِبْلِيسَ لَمْ يَكُن مِّنَ السَّاجِدِينَ
( 11 ) Mehän totisesti loimme teidät ja sitten muodostimme teidät; senjälkeen sanoimme enkeleille: »Langetkaa kumartaen ihmisen (Aadamin) eteen!» Niin heittäytyivät he kaikki maahan paitsi Iblis (tyytymätön); hän ei kumartanut.
قَالَ مَا مَنَعَكَ أَلَّا تَسْجُدَ إِذْ أَمَرْتُكَ ۖ قَالَ أَنَا خَيْرٌ مِّنْهُ خَلَقْتَنِي مِن نَّارٍ وَخَلَقْتَهُ مِن طِينٍ
( 12 ) Hän (Jumala) sanoi: »Mikä estää Sinua kumartamasta, kun Minä sinua käsken?» Hän vastasi: »Minä olen parempi kuin hän; Sinä olet luonut minut tulesta, mutta hänet Sinä olet luonut savesta.»
قَالَ فَاهْبِطْ مِنْهَا فَمَا يَكُونُ لَكَ أَن تَتَكَبَّرَ فِيهَا فَاخْرُجْ إِنَّكَ مِنَ الصَّاغِرِينَ
( 13 ) Silloin sanoi Hän: »Syöksy alas täältä! Sinun ei sovi olla ylpeä. Pois täältä! Totisesti kuulut viheliäisiin.»
قَالَ أَنظِرْنِي إِلَىٰ يَوْمِ يُبْعَثُونَ
( 14 ) Tämä vastasi: »Pidennä minun aikaani siihen päivään asti, kunnes heidät herätetään kuolleista!»
قَالَ إِنَّكَ مِنَ الْمُنظَرِينَ
( 15 ) Jumala sanoi: »Katso, olet saava odotusaikaa.»
قَالَ فَبِمَا أَغْوَيْتَنِي لَأَقْعُدَنَّ لَهُمْ صِرَاطَكَ الْمُسْتَقِيمَ
( 16 ) Tämä vastasi: »Koska olet saattanut minut pois (oikealta)tieltä, olen minä totisesti väijyvä niitä, jotka vaeltavat Sinun oikeata tietäsi.
ثُمَّ لَآتِيَنَّهُم مِّن بَيْنِ أَيْدِيهِمْ وَمِنْ خَلْفِهِمْ وَعَنْ أَيْمَانِهِمْ وَعَن شَمَائِلِهِمْ ۖ وَلَا تَجِدُ أَكْثَرَهُمْ شَاكِرِينَ
( 17 ) Ja silloin käyn heidän kimppuunsa sekä edestä että takaa, sekä oikealta että vasemmalta, ja useimmat heistä eivät tule olemaan Sinulle kiitollisia.»
قَالَ اخْرُجْ مِنْهَا مَذْءُومًا مَّدْحُورًا ۖ لَّمَن تَبِعَكَ مِنْهُمْ لَأَمْلَأَنَّ جَهَنَّمَ مِنكُمْ أَجْمَعِينَ
( 18 ) Silloin sanoi Hän: »Pois täältä, Sinä kunniaton ja karkoitettu! Ja mitä tulee niihin heistä, jotka seuraavat sinua, kyllä täytän helvetin teillä kaikilla.
وَيَا آدَمُ اسْكُنْ أَنتَ وَزَوْجُكَ الْجَنَّةَ فَكُلَا مِنْ حَيْثُ شِئْتُمَا وَلَا تَقْرَبَا هَٰذِهِ الشَّجَرَةَ فَتَكُونَا مِنَ الظَّالِمِينَ
( 19 ) Mutta Sinä, ihminen (Aadam), asusta itse paratiisissa vaimosi kanssa! Ja syökää mistä haluatte, mutta älkää lähestykö tätä puuta, ettette tule väärintekijöiksi!»
فَوَسْوَسَ لَهُمَا الشَّيْطَانُ لِيُبْدِيَ لَهُمَا مَا وُورِيَ عَنْهُمَا مِن سَوْآتِهِمَا وَقَالَ مَا نَهَاكُمَا رَبُّكُمَا عَنْ هَٰذِهِ الشَّجَرَةِ إِلَّا أَن تَكُونَا مَلَكَيْنِ أَوْ تَكُونَا مِنَ الْخَالِدِينَ
( 20 ) Silloin Saatana vihjaili heille, että hän voi ilmaista heille sen, mikä heidän alastomuudestaan oli heiltä salattu, ja sanoi: »Teidän Herranne ei ole minkään muun vuoksi kieltänyt teitä nauttimasta tästä puusta kuin ainoastaan siksi, ettette muuttuisi kahdeksi enkeliksi tai kuolemattomiksi.»
وَقَاسَمَهُمَا إِنِّي لَكُمَا لَمِنَ النَّاصِحِينَ
( 21 ) Ja hän vannoi heidän edessään sanoen: »Olen toden totta teidän oikea neuvonantajanne.»
فَدَلَّاهُمَا بِغُرُورٍ ۚ فَلَمَّا ذَاقَا الشَّجَرَةَ بَدَتْ لَهُمَا سَوْآتُهُمَا وَطَفِقَا يَخْصِفَانِ عَلَيْهِمَا مِن وَرَقِ الْجَنَّةِ ۖ وَنَادَاهُمَا رَبُّهُمَا أَلَمْ أَنْهَكُمَا عَن تِلْكُمَا الشَّجَرَةِ وَأَقُل لَّكُمَا إِنَّ الشَّيْطَانَ لَكُمَا عَدُوٌّ مُّبِينٌ
( 22 ) Niin vietteli hän heidät viekkaudellaan, ja kun he maistoivat puusta, tulivat ilmi heidän hävettävät ominaisuutensa ja he alkoivat verhota itseään paratiisin lehvillä. Mutta heidän Herransa huusi heille: »Enkö ole kieltänyt teiltä sitä puuta ja sanonut teille Saatanan olevan ilmeisen vihollisenne?»
قَالَا رَبَّنَا ظَلَمْنَا أَنفُسَنَا وَإِن لَّمْ تَغْفِرْ لَنَا وَتَرْحَمْنَا لَنَكُونَنَّ مِنَ الْخَاسِرِينَ
( 23 ) He sanoivat: »Herramme, olemme väärin tehneet sielujamme kohtaan, ja jollet Sinä anna meille anteeksi ja armahda meitä, olemme me totisesti kadotetut.»
قَالَ اهْبِطُوا بَعْضُكُمْ لِبَعْضٍ عَدُوٌّ ۖ وَلَكُمْ فِي الْأَرْضِ مُسْتَقَرٌّ وَمَتَاعٌ إِلَىٰ حِينٍ
( 24 ) Silloin sanoi Hän: »Syöksykää alas, ja toinen teistä olkoon toisensa vihollinen. Joksikin ajaksi saatte te olinpaikan ja elatuksen maan päällä.»
قَالَ فِيهَا تَحْيَوْنَ وَفِيهَا تَمُوتُونَ وَمِنْهَا تُخْرَجُونَ
( 25 ) Hän sanoi edelleen: »Maan päällä tulette te elämään, maan päällä kuolemaan, ja maasta tulette ylösnousemaan.»
يَا بَنِي آدَمَ قَدْ أَنزَلْنَا عَلَيْكُمْ لِبَاسًا يُوَارِي سَوْآتِكُمْ وَرِيشًا ۖ وَلِبَاسُ التَّقْوَىٰ ذَٰلِكَ خَيْرٌ ۚ ذَٰلِكَ مِنْ آيَاتِ اللَّهِ لَعَلَّهُمْ يَذَّكَّرُونَ
( 26 ) Te ihmisen (Aadamin) lapset! Me olemme lähettänyt teille vaatteet - verhotaksenne alastomuutenne - sekä juhlapuvun; mutta jumalanpelko on paras puku. Tämä on eräs Jumalan tunnusmerkeistä, jotta he ottaisivat varoituksesta vaarin.
يَا بَنِي آدَمَ لَا يَفْتِنَنَّكُمُ الشَّيْطَانُ كَمَا أَخْرَجَ أَبَوَيْكُم مِّنَ الْجَنَّةِ يَنزِعُ عَنْهُمَا لِبَاسَهُمَا لِيُرِيَهُمَا سَوْآتِهِمَا ۗ إِنَّهُ يَرَاكُمْ هُوَ وَقَبِيلُهُ مِنْ حَيْثُ لَا تَرَوْنَهُمْ ۗ إِنَّا جَعَلْنَا الشَّيَاطِينَ أَوْلِيَاءَ لِلَّذِينَ لَا يُؤْمِنُونَ
( 27 ) Te ihmisen (Aadamin) lapset, älkää antako Saatanan vietellä teitä samalla tavalla, kuin hän aiheutti teidän (ensimmäisten) vanhempainne karkoituksen paratiisista, riistäen heiltä (viattomuutensa) verhon näyttääkseen heille heidän hävettävät ominaisuutensa. Katso, hän ja hänen joukkonsa näkevät teidät sieltä käsin, missä te ette heitä näe. Katso, me olemme asettanut pahat henget niiden liittolaisiksi, jotka eivät usko.
وَإِذَا فَعَلُوا فَاحِشَةً قَالُوا وَجَدْنَا عَلَيْهَا آبَاءَنَا وَاللَّهُ أَمَرَنَا بِهَا ۗ قُلْ إِنَّ اللَّهَ لَا يَأْمُرُ بِالْفَحْشَاءِ ۖ أَتَقُولُونَ عَلَى اللَّهِ مَا لَا تَعْلَمُونَ
( 28 ) Ja suorittaessaan jotakin häpeällistä he sanovat: »Olemme havainneet esi~isiemme tehneen niin, ja Jumala on sen meille siten asettanut.» Sano: »Jumala ei määrää mitään häpeällistä; panetteko Jumalan tiliin asioita, joita ette tiedä?»
قُلْ أَمَرَ رَبِّي بِالْقِسْطِ ۖ وَأَقِيمُوا وُجُوهَكُمْ عِندَ كُلِّ مَسْجِدٍ وَادْعُوهُ مُخْلِصِينَ لَهُ الدِّينَ ۚ كَمَا بَدَأَكُمْ تَعُودُونَ
( 29 ) Sano: »Herrani on asettanut oikeuden. Hurskaat olkoot siis kasvonne (koko olemuksenne) joka rukoushetkenä ja Häntä ainoata huutakaa avuksi hartaasti palvoen. Sellaisina, joiksi Hän alussa loi teidät, palaatte te jälleen (Hänen) luoksensa.
فَرِيقًا هَدَىٰ وَفَرِيقًا حَقَّ عَلَيْهِمُ الضَّلَالَةُ ۗ إِنَّهُمُ اتَّخَذُوا الشَّيَاطِينَ أَوْلِيَاءَ مِن دُونِ اللَّهِ وَيَحْسَبُونَ أَنَّهُم مُّهْتَدُونَ
( 30 ) Toisia teistä on Hän johdattanut ja toiset on Hän saattanut ansaittuun harhaan; he ovat totisesti ottaneet paholaisia suojelijoikseen Jumalan asemesta ja kuvittelevat, että ovat oikealla tiellä.
يَا بَنِي آدَمَ خُذُوا زِينَتَكُمْ عِندَ كُلِّ مَسْجِدٍ وَكُلُوا وَاشْرَبُوا وَلَا تُسْرِفُوا ۚ إِنَّهُ لَا يُحِبُّ الْمُسْرِفِينَ
( 31 ) Te ihmisen (Aadamin) lapset, pukeutukaa juhlapukuihinne jokaisena hartaushetkenänne ja syökää sekä juokaa, mutta älkää tuhlatko,sillä Hän ei rakasta tuhlaavaisia.
قُلْ مَنْ حَرَّمَ زِينَةَ اللَّهِ الَّتِي أَخْرَجَ لِعِبَادِهِ وَالطَّيِّبَاتِ مِنَ الرِّزْقِ ۚ قُلْ هِيَ لِلَّذِينَ آمَنُوا فِي الْحَيَاةِ الدُّنْيَا خَالِصَةً يَوْمَ الْقِيَامَةِ ۗ كَذَٰلِكَ نُفَصِّلُ الْآيَاتِ لِقَوْمٍ يَعْلَمُونَ
( 32 ) Sano: »Kuka on kieltänyt Jumalan kauniit vaatteet, jotka Hän on hankkinut palvelijoineen, sekä hyvät ruoat?» Sano: »Ne on tarkoitettu uskovaisille maallisessa vaelluksessaan ja yksinomaan heille - ylösnousemuksenpäivänä.» Näin selitämme tunnusmerkit ihmisille, jotka ymmärtävät.
قُلْ إِنَّمَا حَرَّمَ رَبِّيَ الْفَوَاحِشَ مَا ظَهَرَ مِنْهَا وَمَا بَطَنَ وَالْإِثْمَ وَالْبَغْيَ بِغَيْرِ الْحَقِّ وَأَن تُشْرِكُوا بِاللَّهِ مَا لَمْ يُنَزِّلْ بِهِ سُلْطَانًا وَأَن تَقُولُوا عَلَى اللَّهِ مَا لَا تَعْلَمُونَ
( 33 ) Sano: »Seuraavat on minun Herrani kieltänyt: kaiken haureuden, niin julkisen kuin salaisenkin, ja synnin sekä aiheettoman kapinoimisen, sekä sen, että te Jumalan vertaisiksi teette sellaista,jota Hän ei ole asettanut, ja väitätte Jumalalle ominaiseksi sellaista, mitä ette tiedä.»
وَلِكُلِّ أُمَّةٍ أَجَلٌ ۖ فَإِذَا جَاءَ أَجَلُهُمْ لَا يَسْتَأْخِرُونَ سَاعَةً ۖ وَلَا يَسْتَقْدِمُونَ
( 34 ) Ja jokaisella yhteisöllä on määräaikansa, ja kun määräaika on käsissä, eivät he voi tunnillakaan lykätä tai jouduttaa sitä.
يَا بَنِي آدَمَ إِمَّا يَأْتِيَنَّكُمْ رُسُلٌ مِّنكُمْ يَقُصُّونَ عَلَيْكُمْ آيَاتِي ۙ فَمَنِ اتَّقَىٰ وَأَصْلَحَ فَلَا خَوْفٌ عَلَيْهِمْ وَلَا هُمْ يَحْزَنُونَ
( 35 ) Te ihmisen (Aadamin) lapset! Jos luoksenne tulee Minun lähettiläitäni teidän omasta keskuudestanne julistamaan teille tunnusmerkkejäni, ei mikään pelko ole valtaava Jumalan palvelijoita ja hyvää tekeviä, eikä heidän tarvitse murehtia.
وَالَّذِينَ كَذَّبُوا بِآيَاتِنَا وَاسْتَكْبَرُوا عَنْهَا أُولَٰئِكَ أَصْحَابُ النَّارِ ۖ هُمْ فِيهَا خَالِدُونَ
( 36 ) Mutta ne, jotka väittävät Minun tunnusmerkkini valheeksi ja suhtautuvat niihin ylimielisesti, joutuvat tulen omiksi ja pysyvät siinä iäti.
فَمَنْ أَظْلَمُ مِمَّنِ افْتَرَىٰ عَلَى اللَّهِ كَذِبًا أَوْ كَذَّبَ بِآيَاتِهِ ۚ أُولَٰئِكَ يَنَالُهُمْ نَصِيبُهُم مِّنَ الْكِتَابِ ۖ حَتَّىٰ إِذَا جَاءَتْهُمْ رُسُلُنَا يَتَوَفَّوْنَهُمْ قَالُوا أَيْنَ مَا كُنتُمْ تَدْعُونَ مِن دُونِ اللَّهِ ۖ قَالُوا ضَلُّوا عَنَّا وَشَهِدُوا عَلَىٰ أَنفُسِهِمْ أَنَّهُمْ كَانُوا كَافِرِينَ
( 37 ) Kuka tekee enemmän väärin kuin se, joka sepittää valhetta Jumalasta tai vääristelee Hänen tunnusmerkkinsä? Nämä tulevat saamaan osansa siitä, mikä on määrätty, kunnes lähettiläämme tulevat heidän luokseen antaakseen heille täydellä mitalla ja sanovat: »Missä ovat ne, joita olette rukoilleet Jumalan ohella?» Ja nuo vastaavat: »He ovat pettäneet meidät» ja siten todistavat itsestään, etteivät uskoneet.
قَالَ ادْخُلُوا فِي أُمَمٍ قَدْ خَلَتْ مِن قَبْلِكُم مِّنَ الْجِنِّ وَالْإِنسِ فِي النَّارِ ۖ كُلَّمَا دَخَلَتْ أُمَّةٌ لَّعَنَتْ أُخْتَهَا ۖ حَتَّىٰ إِذَا ادَّارَكُوا فِيهَا جَمِيعًا قَالَتْ أُخْرَاهُمْ لِأُولَاهُمْ رَبَّنَا هَٰؤُلَاءِ أَضَلُّونَا فَآتِهِمْ عَذَابًا ضِعْفًا مِّنَ النَّارِ ۖ قَالَ لِكُلٍّ ضِعْفٌ وَلَٰكِن لَّا تَعْلَمُونَ
( 38 ) Hän on sanova: »Menkää tuleen niitten dzinnien ja ihmisten joukkoon, jotka ennen teitä sinne joutuivat. Joka kerta, kun sukupolvi astuu sinne, kiroaa se lähinnä edellistä, kunnes kaikki ovat kerääntyneet sinne ja viimeiset sanovat aikaisemmista: »Herra, nämä ovat eksyttäneet meidät; anna heille kaksinkertainen tuska tulessa!» Ja Hän on vastaava: »Jokainen teistä on ansainnut kaksinkertaisesti, mutta te ette tiedä siitä.»
وَقَالَتْ أُولَاهُمْ لِأُخْرَاهُمْ فَمَا كَانَ لَكُمْ عَلَيْنَا مِن فَضْلٍ فَذُوقُوا الْعَذَابَ بِمَا كُنتُمْ تَكْسِبُونَ
( 39 ) Ja aikaisemmin menneet sanovat myöhäisemmille: »Teillä ei ole mitään etuoikeutta meihin verraten; maistakaa nyt rangaistusta omista teoistanne.»
إِنَّ الَّذِينَ كَذَّبُوا بِآيَاتِنَا وَاسْتَكْبَرُوا عَنْهَا لَا تُفَتَّحُ لَهُمْ أَبْوَابُ السَّمَاءِ وَلَا يَدْخُلُونَ الْجَنَّةَ حَتَّىٰ يَلِجَ الْجَمَلُ فِي سَمِّ الْخِيَاطِ ۚ وَكَذَٰلِكَ نَجْزِي الْمُجْرِمِينَ
( 40 ) Niille, jotka sanovat tunnusmerkkimme valheeksi ja ovat liian ylpeitä vastaanottamaan niitä, eivät taivaan portit totisestikaan avaudu, eivätkä he astu paratiisiin ennenkuin kameli käy neulansilmän läpi. Siten palkitsemme Me väärintekijät.
لَهُم مِّن جَهَنَّمَ مِهَادٌ وَمِن فَوْقِهِمْ غَوَاشٍ ۚ وَكَذَٰلِكَ نَجْزِي الظَّالِمِينَ
( 41 ) Helvetti on heille kehto ja peite. Niin palkitsemme Me väärintekijät.
وَالَّذِينَ آمَنُوا وَعَمِلُوا الصَّالِحَاتِ لَا نُكَلِّفُ نَفْسًا إِلَّا وُسْعَهَا أُولَٰئِكَ أَصْحَابُ الْجَنَّةِ ۖ هُمْ فِيهَا خَالِدُونَ
( 42 ) Mutta ne, jotka uskovat ja tekevät hyviä töitä - Me emme kuormita mitään sielua voimiensa yli - tulevat paratiisista osal~ lisiksi ja asustavat siellä iäti.
وَنَزَعْنَا مَا فِي صُدُورِهِم مِّنْ غِلٍّ تَجْرِي مِن تَحْتِهِمُ الْأَنْهَارُ ۖ وَقَالُوا الْحَمْدُ لِلَّهِ الَّذِي هَدَانَا لِهَٰذَا وَمَا كُنَّا لِنَهْتَدِيَ لَوْلَا أَنْ هَدَانَا اللَّهُ ۖ لَقَدْ جَاءَتْ رُسُلُ رَبِّنَا بِالْحَقِّ ۖ وَنُودُوا أَن تِلْكُمُ الْجَنَّةُ أُورِثْتُمُوهَا بِمَا كُنتُمْ تَعْمَلُونَ
( 43 ) Ja Me poistamme kaiken kateuden heidän rinnastaan, purot solisevat heidän jalkojensa juurella, ja he sanovat: »Ylistys ja kunnia Jumalalle, joka on johdattanut meidät tähän olotilaan; emmehän olisi löytäneet oikeata tietä, ellei Jumala olisi johdattanut meitä. Totisesti Herramme lähettiläät toivat meille totuuden.» Ja heille huutaa ääni: »Tämä on paratiisi; olette sen perineet töittenne ansiosta.»
وَنَادَىٰ أَصْحَابُ الْجَنَّةِ أَصْحَابَ النَّارِ أَن قَدْ وَجَدْنَا مَا وَعَدَنَا رَبُّنَا حَقًّا فَهَلْ وَجَدتُّم مَّا وَعَدَ رَبُّكُمْ حَقًّا ۖ قَالُوا نَعَمْ ۚ فَأَذَّنَ مُؤَذِّنٌ بَيْنَهُمْ أَن لَّعْنَةُ اللَّهِ عَلَى الظَّالِمِينَ
( 44 ) Ja paratiisin asukkaat huutavat silloin tulen asukkaille: »Nyt olemme todenneet Herramme lupaukset tosiksi; oletteko tekin todenneet Herranne lupaukset tosiksi?» Ja ne vastaavat: »Olemme», ja eräs huutaja huutaa silloin heidän joukostaan: »Jumalan kirous väärintekijöille,
الَّذِينَ يَصُدُّونَ عَن سَبِيلِ اللَّهِ وَيَبْغُونَهَا عِوَجًا وَهُم بِالْآخِرَةِ كَافِرُونَ
( 45 ) jotka luopuivat Jumalan tiestä ja pyrkivät sitä vääristämään eivätkä uskoneet iankaikkiseen elämään.»
وَبَيْنَهُمَا حِجَابٌ ۚ وَعَلَى الْأَعْرَافِ رِجَالٌ يَعْرِفُونَ كُلًّا بِسِيمَاهُمْ ۚ وَنَادَوْا أَصْحَابَ الْجَنَّةِ أَن سَلَامٌ عَلَيْكُمْ ۚ لَمْ يَدْخُلُوهَا وَهُمْ يَطْمَعُونَ
( 46 ) Ja niiden (paratiisin ja tulen) välillä on raja, ja rajamuurilla seisoo miehiä, jotka tuntevat jokaisen hänen tuntomerkeistään, ja he huutavat paratiisin asukkaille: »Rauha teille!» Mutta he eivät saa astua sisään, vaikka toivovat saavansa.
وَإِذَا صُرِفَتْ أَبْصَارُهُمْ تِلْقَاءَ أَصْحَابِ النَّارِ قَالُوا رَبَّنَا لَا تَجْعَلْنَا مَعَ الْقَوْمِ الظَّالِمِينَ
( 47 ) Ja kun heidän katseensa kääntyvät tuleen ja kohtaavat sen asukkaita, sanovat he: »Herramme, älä saata meitä väärintekijöitten joukkoon!»
وَنَادَىٰ أَصْحَابُ الْأَعْرَافِ رِجَالًا يَعْرِفُونَهُم بِسِيمَاهُمْ قَالُوا مَا أَغْنَىٰ عَنكُمْ جَمْعُكُمْ وَمَا كُنتُمْ تَسْتَكْبِرُونَ
( 48 ) Ja rajamuurilla seisovat huutavat niille, jotka he tuntevat tunnusmerkeistä, sanoen: »Mitä hyötyä teille nyt tuli paljoudestanne ja ylpeilystänne?
أَهَٰؤُلَاءِ الَّذِينَ أَقْسَمْتُمْ لَا يَنَالُهُمُ اللَّهُ بِرَحْمَةٍ ۚ ادْخُلُوا الْجَنَّةَ لَا خَوْفٌ عَلَيْكُمْ وَلَا أَنتُمْ تَحْزَنُونَ
( 49 ) Näitäkö tarkoitatte vannoessanne, ettei Jumala heille armoaan osoita?» (ja toisille he sanovat:) »Astukaa sisään paratiisiin, ei pelko eikä murhe vaivaa teitä.»
وَنَادَىٰ أَصْحَابُ النَّارِ أَصْحَابَ الْجَنَّةِ أَنْ أَفِيضُوا عَلَيْنَا مِنَ الْمَاءِ أَوْ مِمَّا رَزَقَكُمُ اللَّهُ ۚ قَالُوا إِنَّ اللَّهَ حَرَّمَهُمَا عَلَى الْكَافِرِينَ
( 50 ) Ja tulen asukkaat huutavat silloin paratiisin asukkaille: »Vuodattakaa ylitsemme vähän vettä tai jotakin muuta, mitä Jumala on suonut teille!» Nämä vastaavat: »Jumala on totisesti kieltänyt sen uskottomilta,
الَّذِينَ اتَّخَذُوا دِينَهُمْ لَهْوًا وَلَعِبًا وَغَرَّتْهُمُ الْحَيَاةُ الدُّنْيَا ۚ فَالْيَوْمَ نَنسَاهُمْ كَمَا نَسُوا لِقَاءَ يَوْمِهِمْ هَٰذَا وَمَا كَانُوا بِآيَاتِنَا يَجْحَدُونَ
( 51 ) niiltä, jotka pitivät uskontoaan leikkinä ja turhuutena ja joita maallinen elämä vietteli.» Tänään Me hylkäämme heidät, kuten hekin aikanaan hylkäsivät tämän Meidän kohtauspäivämme ja kielsivät tunnusmerkkimme.
وَلَقَدْ جِئْنَاهُم بِكِتَابٍ فَصَّلْنَاهُ عَلَىٰ عِلْمٍ هُدًى وَرَحْمَةً لِّقَوْمٍ يُؤْمِنُونَ
( 52 ) Olemmehan lähettänyt heille Pyhän Kirjoituksen, jonka olemme selittänyt johdatukseksi ja armonosoitukseksi ihmisille, jotka uskovat.
هَلْ يَنظُرُونَ إِلَّا تَأْوِيلَهُ ۚ يَوْمَ يَأْتِي تَأْوِيلُهُ يَقُولُ الَّذِينَ نَسُوهُ مِن قَبْلُ قَدْ جَاءَتْ رُسُلُ رَبِّنَا بِالْحَقِّ فَهَل لَّنَا مِن شُفَعَاءَ فَيَشْفَعُوا لَنَا أَوْ نُرَدُّ فَنَعْمَلَ غَيْرَ الَّذِي كُنَّا نَعْمَلُ ۚ قَدْ خَسِرُوا أَنفُسَهُمْ وَضَلَّ عَنْهُم مَّا كَانُوا يَفْتَرُونَ
( 53 ) Odottavatko he jotakin muuta kuin sen täyttymystä? Sinä päivänä, jolloin se täyttyy, sanovat ne, jotka ennen olivat sen hylänneet: »Totisesti olivat ne Herramme lähettiläitä, jotka toivat luoksemme totuuden. Onko meillä puoltajia, jotka jotakin voisivat tehdä hyväksemme, tai voisimmeko palata, tehdäksemme toisin kuin ennen menettelimme?» Totisesti nämä ovat kadottaneet sielunsa, ja se, minkä he kuvittelivat, on pettänyt heidät.
إِنَّ رَبَّكُمُ اللَّهُ الَّذِي خَلَقَ السَّمَاوَاتِ وَالْأَرْضَ فِي سِتَّةِ أَيَّامٍ ثُمَّ اسْتَوَىٰ عَلَى الْعَرْشِ يُغْشِي اللَّيْلَ النَّهَارَ يَطْلُبُهُ حَثِيثًا وَالشَّمْسَ وَالْقَمَرَ وَالنُّجُومَ مُسَخَّرَاتٍ بِأَمْرِهِ ۗ أَلَا لَهُ الْخَلْقُ وَالْأَمْرُ ۗ تَبَارَكَ اللَّهُ رَبُّ الْعَالَمِينَ
( 54 ) Teidän Herranne on totisesti Jumala, joka on luonut taivaat ja maan kuudessa päivässä ja noussut sitten valtaistuimelleen. Hän antaa yön peittää päivän, - niin että toinen herkeämättä ajaa toistansa takaa. Aurinko, kuu ja tähdet tottelevat Hänen käskyään. Eikö luomakunta ja valta ole Hänen? Siunattu on Jumala, kaikkien maailmojen Herra.
ادْعُوا رَبَّكُمْ تَضَرُّعًا وَخُفْيَةً ۚ إِنَّهُ لَا يُحِبُّ الْمُعْتَدِينَ
( 55 ) Rukoilkaa Herraanne nöyryydessä ja hiljaisuudessa. Hän ei totisesti rakasta väärintekijöitä.
وَلَا تُفْسِدُوا فِي الْأَرْضِ بَعْدَ إِصْلَاحِهَا وَادْعُوهُ خَوْفًا وَطَمَعًا ۚ إِنَّ رَحْمَتَ اللَّهِ قَرِيبٌ مِّنَ الْمُحْسِنِينَ
( 56 ) Älkää aikaansaako turmelusta maan päällä senjälkeen, kun kaikki on saatettu järjestykseen, vaan rukoilkaa Häntä peläten ja kaivaten. Jumalan armo on totisesti niitä lähellä, jotka hyvää tekevät.
وَهُوَ الَّذِي يُرْسِلُ الرِّيَاحَ بُشْرًا بَيْنَ يَدَيْ رَحْمَتِهِ ۖ حَتَّىٰ إِذَا أَقَلَّتْ سَحَابًا ثِقَالًا سُقْنَاهُ لِبَلَدٍ مَّيِّتٍ فَأَنزَلْنَا بِهِ الْمَاءَ فَأَخْرَجْنَا بِهِ مِن كُلِّ الثَّمَرَاتِ ۚ كَذَٰلِكَ نُخْرِجُ الْمَوْتَىٰ لَعَلَّكُمْ تَذَكَّرُونَ
( 57 ) Hän se lähettää tuulet armonsa sanansaattajiksi, niin että ne ottavat kantaakseen raskaita pilviä, joita Me ajamme autioituneeseen seutuun ja sen yli vuodatamme niistä vettä, jonka avulla kasvatamme kaikenlaisia hedelmiä. Samalla tavalla herätämme kuolleet, jotta te ottaisitte varoituksesta vaarin.
وَالْبَلَدُ الطَّيِّبُ يَخْرُجُ نَبَاتُهُ بِإِذْنِ رَبِّهِ ۖ وَالَّذِي خَبُثَ لَا يَخْرُجُ إِلَّا نَكِدًا ۚ كَذَٰلِكَ نُصَرِّفُ الْآيَاتِ لِقَوْمٍ يَشْكُرُونَ
( 58 ) Hyvä maaperä antaa sadon Herransa käskystä, mutta huono ei anna kuin kurjuutta. Siten teemme erilaisin vertauksin tunnusmerkkimme selviksi kiitollisille ihmisille.
لَقَدْ أَرْسَلْنَا نُوحًا إِلَىٰ قَوْمِهِ فَقَالَ يَا قَوْمِ اعْبُدُوا اللَّهَ مَا لَكُم مِّنْ إِلَٰهٍ غَيْرُهُ إِنِّي أَخَافُ عَلَيْكُمْ عَذَابَ يَوْمٍ عَظِيمٍ
( 59 ) Totisesti lähetimme jo Nooan kansansa luo, ja hän sanoi: »Kansani, palvelkaa Jumalaa; teillä ei ole muuta jumalaa kuin Hän, minä pelkään, että rangaistus lankeaa ylitsenne sinä suurena päivänä.
قَالَ الْمَلَأُ مِن قَوْمِهِ إِنَّا لَنَرَاكَ فِي ضَلَالٍ مُّبِينٍ
( 60 ) Hänen kansansa päälliköt vastasivat: »Me näemme tosiaankin, että olet ilmeisesti harhassa.»
قَالَ يَا قَوْمِ لَيْسَ بِي ضَلَالَةٌ وَلَٰكِنِّي رَسُولٌ مِّن رَّبِّ الْعَالَمِينَ
( 61 ) Silloin sanoi hän: »Kansani, en ole harhassa, vaan olen koko maailman Herran lähettiläs.
أُبَلِّغُكُمْ رِسَالَاتِ رَبِّي وَأَنصَحُ لَكُمْ وَأَعْلَمُ مِنَ اللَّهِ مَا لَا تَعْلَمُونَ
( 62 ) Olen tuomassa teille Herrani sanomaa; neuvon teitä omaksi parhaaksenne, ja Jumalalta olen saanut tietää, mitä te ette tiedä.
أَوَعَجِبْتُمْ أَن جَاءَكُمْ ذِكْرٌ مِّن رَّبِّكُمْ عَلَىٰ رَجُلٍ مِّنكُمْ لِيُنذِرَكُمْ وَلِتَتَّقُوا وَلَعَلَّكُمْ تُرْحَمُونَ
( 63 ) Sitäkö ihmettelette, että mies omasta keskuudestanne tuo teille Herraltanne muistutuksen, varoittaakseen teitä, jotta harjoittaisitte hartautta ja ehkä saisitte armon osaksenne?»
فَكَذَّبُوهُ فَأَنجَيْنَاهُ وَالَّذِينَ مَعَهُ فِي الْفُلْكِ وَأَغْرَقْنَا الَّذِينَ كَذَّبُوا بِآيَاتِنَا ۚ إِنَّهُمْ كَانُوا قَوْمًا عَمِينَ
( 64 ) Mutta he pitivät häntä valehtelijana, ja niin pelastimme Me hänet ja hänen seuralaisensa arkkiin ja hukutimme veteen ne, jotka väittivät tunnusmerkkimme valheeksi; he olivat totisesti sokaistuja ihmisiä.
وَإِلَىٰ عَادٍ أَخَاهُمْ هُودًا ۗ قَالَ يَا قَوْمِ اعْبُدُوا اللَّهَ مَا لَكُم مِّنْ إِلَٰهٍ غَيْرُهُ ۚ أَفَلَا تَتَّقُونَ
( 65 ) Sitten lähetimme Aadin (kansan) luo heidän veljensä Huudin . Hän sanoi: »Kansani, palvelkaa Jumalaa! Teillä ei ole muuta jumalaa kuin Hän; eikö teillä ole jumalanpelkoa?»
قَالَ الْمَلَأُ الَّذِينَ كَفَرُوا مِن قَوْمِهِ إِنَّا لَنَرَاكَ فِي سَفَاهَةٍ وَإِنَّا لَنَظُنُّكَ مِنَ الْكَاذِبِينَ
( 66 ) Hänen kansansa uskottomien johtajat vastasivat: »Näemme totisesti, että sinä olet mieletön, ja pidämme sinua valehtelijana.»
قَالَ يَا قَوْمِ لَيْسَ بِي سَفَاهَةٌ وَلَٰكِنِّي رَسُولٌ مِّن رَّبِّ الْعَالَمِينَ
( 67 ) Silloin sanoi hän: »Kansani, minä en ole mieletön, vaan olen koko maailman Herran lähettiläs.
أُبَلِّغُكُمْ رِسَالَاتِ رَبِّي وَأَنَا لَكُمْ نَاصِحٌ أَمِينٌ
( 68 ) Olen tuomassa teille Herrani sanomaa; tahdon teidän parastanne ja olen luotettava neuvojanne.
أَوَعَجِبْتُمْ أَن جَاءَكُمْ ذِكْرٌ مِّن رَّبِّكُمْ عَلَىٰ رَجُلٍ مِّنكُمْ لِيُنذِرَكُمْ ۚ وَاذْكُرُوا إِذْ جَعَلَكُمْ خُلَفَاءَ مِن بَعْدِ قَوْمِ نُوحٍ وَزَادَكُمْ فِي الْخَلْقِ بَسْطَةً ۖ فَاذْكُرُوا آلَاءَ اللَّهِ لَعَلَّكُمْ تُفْلِحُونَ
( 69 ) Ihmettelette ehkä sitä, että mies omasta keskuudestanne on saanut luodakseen muistutuksen Herraltanne varoittaakseen teitä. Muistakaa, kuinka Hän asetti teidät Nooan kansan seuraajiksi ja antoi teidän ruumiiltanne niin suuresti kehittyä, ja muistakaa Jumalan hyvät työt, jotta tulisitte onnellisiksi!»
قَالُوا أَجِئْتَنَا لِنَعْبُدَ اللَّهَ وَحْدَهُ وَنَذَرَ مَا كَانَ يَعْبُدُ آبَاؤُنَا ۖ فَأْتِنَا بِمَا تَعِدُنَا إِن كُنتَ مِنَ الصَّادِقِينَ
( 70 ) He vastasivat: »Oletko tullut luoksemme, jotta me palvelisimme yksinomaan Jumalaa ja hylkäisimme ne, joita meidän esi-isämme palvelivat? Jos niin on, osoita meille sitten kaikki, minkä lupaat meille, jos olet totuudessa.»
قَالَ قَدْ وَقَعَ عَلَيْكُم مِّن رَّبِّكُمْ رِجْسٌ وَغَضَبٌ ۖ أَتُجَادِلُونَنِي فِي أَسْمَاءٍ سَمَّيْتُمُوهَا أَنتُمْ وَآبَاؤُكُم مَّا نَزَّلَ اللَّهُ بِهَا مِن سُلْطَانٍ ۚ فَانتَظِرُوا إِنِّي مَعَكُم مِّنَ الْمُنتَظِرِينَ
( 71 ) Hän sanoi: »Teitä tulee kohtaamaan onnettomuus ja Herranne kiivaus. Haluatteko kiistellä kanssani niistä nimistä, joita, olette keksineet, te ja teidän isänne, mutta joihin Jumala ei ole antanut teille mitään valtuutta? Odottakaa siis. Katso, minä odotan kanssanne.»
فَأَنجَيْنَاهُ وَالَّذِينَ مَعَهُ بِرَحْمَةٍ مِّنَّا وَقَطَعْنَا دَابِرَ الَّذِينَ كَذَّبُوا بِآيَاتِنَا ۖ وَمَا كَانُوا مُؤْمِنِينَ
( 72 ) Ja niin pelastimme Me armossamme hänet ja ne, jotka seurasivat häntä, ja hävitimme juurineen ne, jotka vääristelivät tunnusmerkkimme eivätkä uskoneet.
وَإِلَىٰ ثَمُودَ أَخَاهُمْ صَالِحًا ۗ قَالَ يَا قَوْمِ اعْبُدُوا اللَّهَ مَا لَكُم مِّنْ إِلَٰهٍ غَيْرُهُ ۖ قَدْ جَاءَتْكُم بَيِّنَةٌ مِّن رَّبِّكُمْ ۖ هَٰذِهِ نَاقَةُ اللَّهِ لَكُمْ آيَةً ۖ فَذَرُوهَا تَأْكُلْ فِي أَرْضِ اللَّهِ ۖ وَلَا تَمَسُّوهَا بِسُوءٍ فَيَأْخُذَكُمْ عَذَابٌ أَلِيمٌ
( 73 ) Niin lähetimme Me Tamuudin luo heidän veljensä Saalihin. Hän sanoi: »Kansani, palvelkaa Jumalaa! Teillä ei ole muuta jumalaa kuin Hän; onhan luoksenne tullut jo selvä todistus Herraltanne. Tämä Jumalan naaraskameli on tunnusmerkiksi teille; antakaa siis sen käydä Jumalan laitumella älkääkä tehkö sille mitään pahaa, ettei teitä kohtaisi tuskallinen rangaistus.
وَاذْكُرُوا إِذْ جَعَلَكُمْ خُلَفَاءَ مِن بَعْدِ عَادٍ وَبَوَّأَكُمْ فِي الْأَرْضِ تَتَّخِذُونَ مِن سُهُولِهَا قُصُورًا وَتَنْحِتُونَ الْجِبَالَ بُيُوتًا ۖ فَاذْكُرُوا آلَاءَ اللَّهِ وَلَا تَعْثَوْا فِي الْأَرْضِ مُفْسِدِينَ
( 74 ) Muistakaa, kuinka Hän teki teidät Aadin seuraajaksi ja antoi teille turvapaikan maan päällä, rakentaaksenne itsellenne linnoja sen tasangoilla ja hakataksenne vuoriin asuntoja. Ja muistakaa Jumalan armolahjat älkääkä aikaansaako turmelusta maan päällä!»
قَالَ الْمَلَأُ الَّذِينَ اسْتَكْبَرُوا مِن قَوْمِهِ لِلَّذِينَ اسْتُضْعِفُوا لِمَنْ آمَنَ مِنْهُمْ أَتَعْلَمُونَ أَنَّ صَالِحًا مُّرْسَلٌ مِّن رَّبِّهِ ۚ قَالُوا إِنَّا بِمَا أُرْسِلَ بِهِ مُؤْمِنُونَ
( 75 ) Silloin sanoivat hänen kansansa ylpeät päälliköt niille, joita pidettiin liian heikkoina, - niille heistä, jotka olivat tulleet uskoon: »Tiedättekö, onko Saalih Herransa lähettiläs?» He vastasivat: »Me uskomme totisesti siihen sanomaan, jota hänet on lähetetty tuomaan.»
قَالَ الَّذِينَ اسْتَكْبَرُوا إِنَّا بِالَّذِي آمَنتُم بِهِ كَافِرُونَ
( 76 ) Silloin sanoivat ylpeät: »Me emme totisesti usko siihen, mihin te uskotte.»
فَعَقَرُوا النَّاقَةَ وَعَتَوْا عَنْ أَمْرِ رَبِّهِمْ وَقَالُوا يَا صَالِحُ ائْتِنَا بِمَا تَعِدُنَا إِن كُنتَ مِنَ الْمُرْسَلِينَ
( 77 ) Niin silpoivat he naaraskamelin ja rikkoivat Herransa käskyn ja sanoivat: »Saalih, tee meille mitä uhkaat, jos olet lähettiläs.»
فَأَخَذَتْهُمُ الرَّجْفَةُ فَأَصْبَحُوا فِي دَارِهِمْ جَاثِمِينَ
( 78 ) Ja niin yllätti maanjäristys heidät, ja seuraavana aamuna makasivat he kuolleina kodeissaan.
فَتَوَلَّىٰ عَنْهُمْ وَقَالَ يَا قَوْمِ لَقَدْ أَبْلَغْتُكُمْ رِسَالَةَ رَبِّي وَنَصَحْتُ لَكُمْ وَلَٰكِن لَّا تُحِبُّونَ النَّاصِحِينَ
( 79 ) Ja hän kääntyi pois heistä ja sanoi: »Kansani, olen totisesti esittänyt Herrani sanoman teille, ja neuvonut teitä parhaaksenne, mutta te ette rakasta neuvojia.»
وَلُوطًا إِذْ قَالَ لِقَوْمِهِ أَتَأْتُونَ الْفَاحِشَةَ مَا سَبَقَكُم بِهَا مِنْ أَحَدٍ مِّنَ الْعَالَمِينَ
( 80 ) Ja Loot oli Meidän lähettiläämme, kun hän puhui kansalleen: »Harjoitatteko irstaisuutta, jota kukaan koko maailmassa ei ole tehnyt ennen teitä?
إِنَّكُمْ لَتَأْتُونَ الرِّجَالَ شَهْوَةً مِّن دُونِ النِّسَاءِ ۚ بَلْ أَنتُمْ قَوْمٌ مُّسْرِفُونَ
( 81 ) Totisesti ryhdytte himossanne miehiin mieluummin kuin naisiin. Te olette irstasta väkeä.»
وَمَا كَانَ جَوَابَ قَوْمِهِ إِلَّا أَن قَالُوا أَخْرِجُوهُم مِّن قَرْيَتِكُمْ ۖ إِنَّهُمْ أُنَاسٌ يَتَطَهَّرُونَ
( 82 ) Ja hänen kansansa vastaus ei ollut parempi kuin: »Ajakaa heidät pois kaupungistanne, sillä he ovat niitä ihmisiä, jotka harjoittavat puhtautta.»
فَأَنجَيْنَاهُ وَأَهْلَهُ إِلَّا امْرَأَتَهُ كَانَتْ مِنَ الْغَابِرِينَ
( 83 ) Silloin pelastimme Me hänet ja hänen sukunsa paitsi hänen vaimoaan, joka jäi jälkeen.
وَأَمْطَرْنَا عَلَيْهِم مَّطَرًا ۖ فَانظُرْ كَيْفَ كَانَ عَاقِبَةُ الْمُجْرِمِينَ
( 84 ) Ja Me annoimme sateen peittää ne toiset, katso minkä lopun väärintekijät saivat!
وَإِلَىٰ مَدْيَنَ أَخَاهُمْ شُعَيْبًا ۗ قَالَ يَا قَوْمِ اعْبُدُوا اللَّهَ مَا لَكُم مِّنْ إِلَٰهٍ غَيْرُهُ ۖ قَدْ جَاءَتْكُم بَيِّنَةٌ مِّن رَّبِّكُمْ ۖ فَأَوْفُوا الْكَيْلَ وَالْمِيزَانَ وَلَا تَبْخَسُوا النَّاسَ أَشْيَاءَهُمْ وَلَا تُفْسِدُوا فِي الْأَرْضِ بَعْدَ إِصْلَاحِهَا ۚ ذَٰلِكُمْ خَيْرٌ لَّكُمْ إِن كُنتُم مُّؤْمِنِينَ
( 85 ) Ja Midianin kansan luo (lähetimme Me) heidän veljensä Soeibin. Hän sanoi: »Kansani, palvelkaa Jumalaa! Teillä ei ole muuta Jumalaa kuin Hän; luoksenne on jo tullut selvä todistus Herraltanne. Antakaa siis täysi mitta ja täysi paino, älkää anastako ihmisiltä heidän tavaroitaan älkääkä aikaansaako maan päällä mitään turmiollista kaiken tultua järjestetyksi. Tämä on teille edullisinta, jos uskotte.
وَلَا تَقْعُدُوا بِكُلِّ صِرَاطٍ تُوعِدُونَ وَتَصُدُّونَ عَن سَبِيلِ اللَّهِ مَنْ آمَنَ بِهِ وَتَبْغُونَهَا عِوَجًا ۚ وَاذْكُرُوا إِذْ كُنتُمْ قَلِيلًا فَكَثَّرَكُمْ ۖ وَانظُرُوا كَيْفَ كَانَ عَاقِبَةُ الْمُفْسِدِينَ
( 86 ) Älkääkä väijykö kaikilla mahdollisilla teillä, uhaten ja kääntäen pois Jumalan tieltä niitä, jotka uskovat Häneen, älkääkä pyrkikö sitä tekemään mutkaiseksi! Ja muistakaa, että ollessanne vähälukuisia Hän enensi teidän joukkonne, ja katsokaa, minkä lopun saivat väärintekijät.
وَإِن كَانَ طَائِفَةٌ مِّنكُمْ آمَنُوا بِالَّذِي أُرْسِلْتُ بِهِ وَطَائِفَةٌ لَّمْ يُؤْمِنُوا فَاصْبِرُوا حَتَّىٰ يَحْكُمَ اللَّهُ بَيْنَنَا ۚ وَهُوَ خَيْرُ الْحَاكِمِينَ
( 87 ) Jos toiset teistä uskovat siihen sanomaan, jota tuomaan minut lähetettiin, ja toiset eivät usko, niin odottakaa kärsivällisesti, kunnes Jumala ratkaisee asianne; sillä Hän on paras tuomari.»
قَالَ الْمَلَأُ الَّذِينَ اسْتَكْبَرُوا مِن قَوْمِهِ لَنُخْرِجَنَّكَ يَا شُعَيْبُ وَالَّذِينَ آمَنُوا مَعَكَ مِن قَرْيَتِنَا أَوْ لَتَعُودُنَّ فِي مِلَّتِنَا ۚ قَالَ أَوَلَوْ كُنَّا كَارِهِينَ
( 88 ) Ylpeiden johtomiehet hänen kansansa keskuudessa sanoivat: »Me ajamme totisesti pois kaupungistamme sekä sinut Soeib että ne, jotka sinun tavallasi uskovat, tai sitten palaatte meidän uskontoomme.» Hän sanoi: »Siihenkö, joka on meille vastenmielinen?»
قَدِ افْتَرَيْنَا عَلَى اللَّهِ كَذِبًا إِنْ عُدْنَا فِي مِلَّتِكُم بَعْدَ إِذْ نَجَّانَا اللَّهُ مِنْهَا ۚ وَمَا يَكُونُ لَنَا أَن نَّعُودَ فِيهَا إِلَّا أَن يَشَاءَ اللَّهُ رَبُّنَا ۚ وَسِعَ رَبُّنَا كُلَّ شَيْءٍ عِلْمًا ۚ عَلَى اللَّهِ تَوَكَّلْنَا ۚ رَبَّنَا افْتَحْ بَيْنَنَا وَبَيْنَ قَوْمِنَا بِالْحَقِّ وَأَنتَ خَيْرُ الْفَاتِحِينَ
( 89 ) Sepittäisimmehän siten valheen Jumalasta, jos palaisimme teidän uskontoonne Jumalan pelastettua meidät siitä. Me emme palaa luoksenne vaan teemme niin kuin Jumala tahtoo. Herramme hallitsee kaiken olevaisen tiedollaan; Jumalaan me luotamme. Herramme, ratkaise totuudessasi (kiista) meidän ja kansamme välillä, Sinä olet paras ratkaisija.»
وَقَالَ الْمَلَأُ الَّذِينَ كَفَرُوا مِن قَوْمِهِ لَئِنِ اتَّبَعْتُمْ شُعَيْبًا إِنَّكُمْ إِذًا لَّخَاسِرُونَ
( 90 ) Ja uskottomien johtomiehet hänen kansansa keskuudessa sanoivat: »Totisesti, jos seuraatte Soeibia, olette kadotuksen omia.»
فَأَخَذَتْهُمُ الرَّجْفَةُ فَأَصْبَحُوا فِي دَارِهِمْ جَاثِمِينَ
( 91 ) Silloin yllätti maanjäristys heidät, ja seuraavana aamuna makasivat he kuolleina olinpaikoissaan.
الَّذِينَ كَذَّبُوا شُعَيْبًا كَأَن لَّمْ يَغْنَوْا فِيهَا ۚ الَّذِينَ كَذَّبُوا شُعَيْبًا كَانُوا هُمُ الْخَاسِرِينَ
( 92 ) Ikäänkuin niitä, jotka väittivät Soeihia valehtelijaksi, ei koskaan olisi ollutkaan; ne, jotka pitivät Soeibia valehtelijana, perivät häviön.
فَتَوَلَّىٰ عَنْهُمْ وَقَالَ يَا قَوْمِ لَقَدْ أَبْلَغْتُكُمْ رِسَالَاتِ رَبِّي وَنَصَحْتُ لَكُمْ ۖ فَكَيْفَ آسَىٰ عَلَىٰ قَوْمٍ كَافِرِينَ
( 93 ) Ja hän kääntyi pois heistä ja sanoi: »Kansani, olenhan saattanut teille Herrani sanoman ja neuvonut teitä hyvään; miksi kantaisin murhetta epäuskoisten ihmisten takia?»
وَمَا أَرْسَلْنَا فِي قَرْيَةٍ مِّن نَّبِيٍّ إِلَّا أَخَذْنَا أَهْلَهَا بِالْبَأْسَاءِ وَالضَّرَّاءِ لَعَلَّهُمْ يَضَّرَّعُونَ
( 94 ) Emme Me koskaan ole lähettänyt ketään profeettaa mihinkään kaupunkiin koettelematta sen asukkaita surulla ja vastoinkäymisellä, jotta he nöyrtyisivät.
ثُمَّ بَدَّلْنَا مَكَانَ السَّيِّئَةِ الْحَسَنَةَ حَتَّىٰ عَفَوا وَّقَالُوا قَدْ مَسَّ آبَاءَنَا الضَّرَّاءُ وَالسَّرَّاءُ فَأَخَذْنَاهُم بَغْتَةً وَهُمْ لَا يَشْعُرُونَ
( 95 ) Senjälkeen Me vaihdoimme pahan hyvään, niin että he paisuivat ja sanoivat: »Niinhän esi~isäimmekin elämä kulki surusta iloon.» Ja silloin Me yllätimme heidät äkkiarvaamatta,eivätkä he huomanneet sitä.
وَلَوْ أَنَّ أَهْلَ الْقُرَىٰ آمَنُوا وَاتَّقَوْا لَفَتَحْنَا عَلَيْهِم بَرَكَاتٍ مِّنَ السَّمَاءِ وَالْأَرْضِ وَلَٰكِن كَذَّبُوا فَأَخَذْنَاهُم بِمَا كَانُوا يَكْسِبُونَ
( 96 ) Mutta jos kaupunkien asukkaat olisivat pysyneet uskossa ja jumalanpelossa, olisimme Me totisesti siunanneet heitä runsaasti sekä taivaasta että maasta käsin; mutta he punoivat valhetta, ja silloin Me yllätimme heidät ansionsa mukaan.
أَفَأَمِنَ أَهْلُ الْقُرَىٰ أَن يَأْتِيَهُم بَأْسُنَا بَيَاتًا وَهُمْ نَائِمُونَ
( 97 ) Ovatko kaupunkien asukkaat varmat siitä, ettei Meidän voimamme heidän ylitsensä lankea yön aikaan heidän nukkuessaan?
أَوَأَمِنَ أَهْلُ الْقُرَىٰ أَن يَأْتِيَهُم بَأْسُنَا ضُحًى وَهُمْ يَلْعَبُونَ
( 98 ) Ovatko kaupunkien asukkaat turvassa Meidän voimaltamme valoisan päivän aikaan huvitellessaan?
أَفَأَمِنُوا مَكْرَ اللَّهِ ۚ فَلَا يَأْمَنُ مَكْرَ اللَّهِ إِلَّا الْقَوْمُ الْخَاسِرُونَ
( 99 ) Ja ovatko he sitten turvassa Jumalan suunnitelmilta? Eihän kukaan kuvittele olevansa turvassa Jumalan aikeilta paitsi perikatoon kulkevat ihmiset.
أَوَلَمْ يَهْدِ لِلَّذِينَ يَرِثُونَ الْأَرْضَ مِن بَعْدِ أَهْلِهَا أَن لَّوْ نَشَاءُ أَصَبْنَاهُم بِذُنُوبِهِمْ ۚ وَنَطْبَعُ عَلَىٰ قُلُوبِهِمْ فَهُمْ لَا يَسْمَعُونَ
( 100 ) Eikö niille, jotka perivät maan sen entisten asukkaitten jälkeen, ole selvinnyt, että jos hyväksi näkisimme, voisimme Me heitä rangaista heidän synneistänsä ja sulkea sinetillä heidän sydämensä, niin etteivät he johdatustamme omaksua voisi!
تِلْكَ الْقُرَىٰ نَقُصُّ عَلَيْكَ مِنْ أَنبَائِهَا ۚ وَلَقَدْ جَاءَتْهُمْ رُسُلُهُم بِالْبَيِّنَاتِ فَمَا كَانُوا لِيُؤْمِنُوا بِمَا كَذَّبُوا مِن قَبْلُ ۚ كَذَٰلِكَ يَطْبَعُ اللَّهُ عَلَىٰ قُلُوبِ الْكَافِرِينَ
( 101 ) Nämä ovat kaupungit, joiden tarinan Me olemme kertonut sinulle, Muhammed. Heidän lähettiläänsä tulivat heidän luokseen tuoden selvät todistukset, mutta he eivät kyenneet uskomaan siihen, minkä he ennen olivat vääräksi väittäneet. Niin sulkee Jumala epäuskoisten sydämet.
وَمَا وَجَدْنَا لِأَكْثَرِهِم مِّنْ عَهْدٍ ۖ وَإِن وَجَدْنَا أَكْثَرَهُمْ لَفَاسِقِينَ
( 102 ) Havaitsimme, ettei heidän enemmistönsä ollut liitolle uskollinen, vaan suurin osa heistä oli suorastaan jumalattomia.
ثُمَّ بَعَثْنَا مِن بَعْدِهِم مُّوسَىٰ بِآيَاتِنَا إِلَىٰ فِرْعَوْنَ وَمَلَئِهِ فَظَلَمُوا بِهَا ۖ فَانظُرْ كَيْفَ كَانَ عَاقِبَةُ الْمُفْسِدِينَ
( 103 ) Heidän jälkeensä lähetimme Mooseksen tunnusmerkkeinemme Faraon ja hänen päälliköittensä luo, mutta he olivat nurjamielisiä noita merkkejämme kohtaan. Ja katso, minkälaatuisen lopun saivat nuo väärintekijät!
وَقَالَ مُوسَىٰ يَا فِرْعَوْنُ إِنِّي رَسُولٌ مِّن رَّبِّ الْعَالَمِينَ
( 104 ) Mooses sanoi: »Oi, Farao, olen totisesti maailmojen Herran lähettiläs.
حَقِيقٌ عَلَىٰ أَن لَّا أَقُولَ عَلَى اللَّهِ إِلَّا الْحَقَّ ۚ قَدْ جِئْتُكُم بِبَيِّنَةٍ مِّن رَّبِّكُمْ فَأَرْسِلْ مَعِيَ بَنِي إِسْرَائِيلَ
( 105 ) En voi puhua muuta kuin totuutta Jumalasta. Olen tuonut luoksenne Herrani lähettämät selvät todistukset, - lähetä siis Israelin lapset kanssani.
قَالَ إِن كُنتَ جِئْتَ بِآيَةٍ فَأْتِ بِهَا إِن كُنتَ مِنَ الصَّادِقِينَ
( 106 ) Hän vastasi: »Jos olet tullut jokin tunnusmerkki mukanasi, näytä se, mikäli totta puhut!»
فَأَلْقَىٰ عَصَاهُ فَإِذَا هِيَ ثُعْبَانٌ مُّبِينٌ
( 107 ) Niin heitti hän sauvansa maahan, ja katso, siitä tuli ilmeinen käärme.
وَنَزَعَ يَدَهُ فَإِذَا هِيَ بَيْضَاءُ لِلنَّاظِرِينَ
( 108 ) Ja hän ojensi kätensä, ja se näytti katselijoista vaikealta.
قَالَ الْمَلَأُ مِن قَوْمِ فِرْعَوْنَ إِنَّ هَٰذَا لَسَاحِرٌ عَلِيمٌ
( 109 ) Silloin sanoivat Faraon kansan päälliköt: »Tämä on totisesti taitava noita,
يُرِيدُ أَن يُخْرِجَكُم مِّنْ أَرْضِكُمْ ۖ فَمَاذَا تَأْمُرُونَ
( 110 ) joka aikoo loihtia teidät maastanne. Mitä neuvotte tässä pulmassa?»
قَالُوا أَرْجِهْ وَأَخَاهُ وَأَرْسِلْ فِي الْمَدَائِنِ حَاشِرِينَ
( 111 ) He (neuvonantajat) vastasivat: »Anna hänen ja hänen veljensä odottaa ja lähetä sanansaattajia kaupunkeihin
يَأْتُوكَ بِكُلِّ سَاحِرٍ عَلِيمٍ
( 112 ) noutamaan tänne luoksesi kaikki taitavat noidat.»
وَجَاءَ السَّحَرَةُ فِرْعَوْنَ قَالُوا إِنَّ لَنَا لَأَجْرًا إِن كُنَّا نَحْنُ الْغَالِبِينَ
( 113 ) Ja noidat tulivat Faraon luo ja sanoivat: »Saammehan kai palkinnon, jos pääsemme voitolle?»
قَالَ نَعَمْ وَإِنَّكُمْ لَمِنَ الْمُقَرَّبِينَ
( 114 ) Hän vastasi: »Saatte, ja totisesti pääsette lähimpään seurueeseeni.»
قَالُوا يَا مُوسَىٰ إِمَّا أَن تُلْقِيَ وَإِمَّا أَن نَّكُونَ نَحْنُ الْمُلْقِينَ
( 115 ) Silloin sanoivat he: »Mooses, heitätkö sinä ensin, vai mekö aloitamme?»
قَالَ أَلْقُوا ۖ فَلَمَّا أَلْقَوْا سَحَرُوا أَعْيُنَ النَّاسِ وَاسْتَرْهَبُوهُمْ وَجَاءُوا بِسِحْرٍ عَظِيمٍ
( 116 ) Hän vastasi: »Aloittakaa te!» Ja heitettyään (sauvansa) he lumosivat ihmisten silmät ja säikähdyttivät heidät, ja hirveä oli heidän loihtutaitonsa.
وَأَوْحَيْنَا إِلَىٰ مُوسَىٰ أَنْ أَلْقِ عَصَاكَ ۖ فَإِذَا هِيَ تَلْقَفُ مَا يَأْفِكُونَ
( 117 ) Mutta Me annoimme käskyn Moosekselle: »Heitä sauvasi!» Ja katso, se nieli kaiken, minkä he olivat loihtineet esiin.
فَوَقَعَ الْحَقُّ وَبَطَلَ مَا كَانُوا يَعْمَلُونَ
( 118 ) Siten ilmaisi totuus itsensä, ja kaikki, mitä he tekivät, meni tyhjiin.
فَغُلِبُوا هُنَالِكَ وَانقَلَبُوا صَاغِرِينَ
( 119 ) Ja he tulivat siinä paikassa voitetuiksi ja peräytyivät masentuneina.
وَأُلْقِيَ السَّحَرَةُ سَاجِدِينَ
( 120 ) Ja noidat lankesivat maahan
قَالُوا آمَنَّا بِرَبِّ الْعَالَمِينَ
( 121 ) huudahtaen: »Me uskomme maailmojen Herraan,
رَبِّ مُوسَىٰ وَهَارُونَ
( 122 ) Mooseksen ja Aaronin Herraan.»
قَالَ فِرْعَوْنُ آمَنتُم بِهِ قَبْلَ أَنْ آذَنَ لَكُمْ ۖ إِنَّ هَٰذَا لَمَكْرٌ مَّكَرْتُمُوهُ فِي الْمَدِينَةِ لِتُخْرِجُوا مِنْهَا أَهْلَهَا ۖ فَسَوْفَ تَعْلَمُونَ
( 123 ) Silloin sanoi Farao: »Uskotteko häneen ennenkuin Minä annan teille luvan? Katso, tällaisenko juonen olette keksineet kaupunkia vastaan karkoittaaksenne sen asukkaat. Mutta te saatte vielä kokea!
لَأُقَطِّعَنَّ أَيْدِيَكُمْ وَأَرْجُلَكُم مِّنْ خِلَافٍ ثُمَّ لَأُصَلِّبَنَّكُمْ أَجْمَعِينَ
( 124 ) Totisesti hakkautan poikki kätenne ja jalkanne, toisen toiselta puolelta; senjälkeen naulitsen teidät kaikki riippumaan.»
قَالُوا إِنَّا إِلَىٰ رَبِّنَا مُنقَلِبُونَ
( 125 ) He sanoivat: »Nyt on meidän totisesti palattava Herramme luo.
وَمَا تَنقِمُ مِنَّا إِلَّا أَنْ آمَنَّا بِآيَاتِ رَبِّنَا لَمَّا جَاءَتْنَا ۚ رَبَّنَا أَفْرِغْ عَلَيْنَا صَبْرًا وَتَوَفَّنَا مُسْلِمِينَ
( 126 ) Sinä purat vihaasi meitä vastaan vain siksi, että me uskomme Herramme tunnusmerkkeihin, kun ne meille lähetettiin. Herra! Täytä meidät kärsivällisyydellä ja auta meitä kuolemaan Sinulle alistuneina (muslimeina).»
وَقَالَ الْمَلَأُ مِن قَوْمِ فِرْعَوْنَ أَتَذَرُ مُوسَىٰ وَقَوْمَهُ لِيُفْسِدُوا فِي الْأَرْضِ وَيَذَرَكَ وَآلِهَتَكَ ۚ قَالَ سَنُقَتِّلُ أَبْنَاءَهُمْ وَنَسْتَحْيِي نِسَاءَهُمْ وَإِنَّا فَوْقَهُمْ قَاهِرُونَ
( 127 ) Ja Faraon kansan päälliköt sanoivat: »Sallitko sinä Mooseksen ja hänen kansansa aikaansaada maassa turmelusta ja hylätä sinut ja sinun Jumalasi?» Hän sanoi: »Me surmaamme heidän poikansa ja annamme heidän tyttäriensä elää; katso, meillä on oleva valta heidän ylitseen.»
قَالَ مُوسَىٰ لِقَوْمِهِ اسْتَعِينُوا بِاللَّهِ وَاصْبِرُوا ۖ إِنَّ الْأَرْضَ لِلَّهِ يُورِثُهَا مَن يَشَاءُ مِنْ عِبَادِهِ ۖ وَالْعَاقِبَةُ لِلْمُتَّقِينَ
( 128 ) Ja Mooses sanoi kansalleen: »Huutakaa Jumalaa avuksenne ja olkaa lujia; katso, Jumalan on maa; Hän antaa sen perinnöksi niille orjistaan, joille tahtoo, ja hyvä loppu kuuluu niille, jotka pysyvät (Hänelle) uskollisina.»
قَالُوا أُوذِينَا مِن قَبْلِ أَن تَأْتِيَنَا وَمِن بَعْدِ مَا جِئْتَنَا ۚ قَالَ عَسَىٰ رَبُّكُمْ أَن يُهْلِكَ عَدُوَّكُمْ وَيَسْتَخْلِفَكُمْ فِي الْأَرْضِ فَيَنظُرَ كَيْفَ تَعْمَلُونَ
( 129 ) He vastasivat: »Me kärsimme vääryyttä ennenkuin tulit luoksemme ja samoin tulosi jälkeen». Hän sanoi: »Ehkä Herranne hävittää vihollisenne ja tekee teidät hänen seuraajiksensa maan päällä, sillä hän haluaa nähdä, kuinka te käyttäydytte.»
وَلَقَدْ أَخَذْنَا آلَ فِرْعَوْنَ بِالسِّنِينَ وَنَقْصٍ مِّنَ الثَّمَرَاتِ لَعَلَّهُمْ يَذَّكَّرُونَ
( 130 ) Olemmehan rangaissut Faraon kansaa nälkävuosilla ja hedelmien menetyksellä, jotta se ottaisi varoituksesta vaarin.
فَإِذَا جَاءَتْهُمُ الْحَسَنَةُ قَالُوا لَنَا هَٰذِهِ ۖ وَإِن تُصِبْهُمْ سَيِّئَةٌ يَطَّيَّرُوا بِمُوسَىٰ وَمَن مَّعَهُ ۗ أَلَا إِنَّمَا طَائِرُهُمْ عِندَ اللَّهِ وَلَٰكِنَّ أَكْثَرَهُمْ لَا يَعْلَمُونَ
( 131 ) Ja kun jotakin hyvää tuli heidän osakseen, he sanoivat: »Tämähän kuuluikin meille.» Mutta kun paha kohtasi heitä, työnsivät he syyn Mooseksen ja hänen kannattajiensa niskoille. Mutta eikö heidän kohtalonsa riippunut vain Jumalasta? Kuitenkaan ei suurin osa heistä sitä tajunnut.
وَقَالُوا مَهْمَا تَأْتِنَا بِهِ مِنْ آيَةٍ لِّتَسْحَرَنَا بِهَا فَمَا نَحْنُ لَكَ بِمُؤْمِنِينَ
( 132 ) Ja he sanoivat (Moosekselle): »Näytä mikä tunnusmerkki tahansa lumotaksesi meidät, emme me kuitenkaan usko sinuun.»
فَأَرْسَلْنَا عَلَيْهِمُ الطُّوفَانَ وَالْجَرَادَ وَالْقُمَّلَ وَالضَّفَادِعَ وَالدَّمَ آيَاتٍ مُّفَصَّلَاتٍ فَاسْتَكْبَرُوا وَكَانُوا قَوْمًا مُّجْرِمِينَ
( 133 ) Silloin lähetimme Me heille vedenpaisumuksen, heinäsirkkoja, syöpäläisiä, sammakoita ja verta; koko sarjan selviä tunnusmerkkejämme, mutta syntinen kansa paisui ylpeydessään.
وَلَمَّا وَقَعَ عَلَيْهِمُ الرِّجْزُ قَالُوا يَا مُوسَى ادْعُ لَنَا رَبَّكَ بِمَا عَهِدَ عِندَكَ ۖ لَئِن كَشَفْتَ عَنَّا الرِّجْزَ لَنُؤْمِنَنَّ لَكَ وَلَنُرْسِلَنَّ مَعَكَ بَنِي إِسْرَائِيلَ
( 134 ) Ja aina kun vaiva kohtasi heitä, sanoivat he: »Mooses, rukoile puolestamme Herraasi, koska Hän on tehnyt liiton kanssasi. Katso, jos poistat tämän vaivan, niin uskomme sinuun ja totisesti päästämme Israelin lapset menemään kanssasi.»
فَلَمَّا كَشَفْنَا عَنْهُمُ الرِّجْزَ إِلَىٰ أَجَلٍ هُم بَالِغُوهُ إِذَا هُمْ يَنكُثُونَ
( 135 ) Mutta niin pian kuin Me olimme vapauttanut heidät vaivasta ja heille pantu määräaika oli mennyt umpeen, rikkoivat he lupauksensa.
فَانتَقَمْنَا مِنْهُمْ فَأَغْرَقْنَاهُمْ فِي الْيَمِّ بِأَنَّهُمْ كَذَّبُوا بِآيَاتِنَا وَكَانُوا عَنْهَا غَافِلِينَ
( 136 ) Silloin langetimme Me tuomion heille ja hukutimme heidät veteen, koska he väittivät tunnusmerkkimme valheeksi ja ylenkatsoivat ne.
وَأَوْرَثْنَا الْقَوْمَ الَّذِينَ كَانُوا يُسْتَضْعَفُونَ مَشَارِقَ الْأَرْضِ وَمَغَارِبَهَا الَّتِي بَارَكْنَا فِيهَا ۖ وَتَمَّتْ كَلِمَتُ رَبِّكَ الْحُسْنَىٰ عَلَىٰ بَنِي إِسْرَائِيلَ بِمَا صَبَرُوا ۖ وَدَمَّرْنَا مَا كَانَ يَصْنَعُ فِرْعَوْنُ وَقَوْمُهُ وَمَا كَانُوا يَعْرِشُونَ
( 137 ) Ja kansalle, jota he nöyryyttivät, annoimme Me perinnöksi sekä itäiset että läntiset rajamaat, maan, jonka olimme siunannut; ja niin täyttyi Herrasi ihana sana Israelin lasten suhteen, siksi että he kestivät lujina. Ja Me hävitimme Faraon ja hänen kansansa työt ja rakennukset.
وَجَاوَزْنَا بِبَنِي إِسْرَائِيلَ الْبَحْرَ فَأَتَوْا عَلَىٰ قَوْمٍ يَعْكُفُونَ عَلَىٰ أَصْنَامٍ لَّهُمْ ۚ قَالُوا يَا مُوسَى اجْعَل لَّنَا إِلَٰهًا كَمَا لَهُمْ آلِهَةٌ ۚ قَالَ إِنَّكُمْ قَوْمٌ تَجْهَلُونَ
( 138 ) Ja Me johdimme Israelin lapset meren halki, ja he tulivat erään kansan luo, joka palveli epäjumaliaan. He sanoivat: »Mooses, tee meille jumala, heidän jumaliensa kaltainen.» Hän sanoi: »Totisesti olette te kansa, joka harhoihin mieltyy.»
إِنَّ هَٰؤُلَاءِ مُتَبَّرٌ مَّا هُمْ فِيهِ وَبَاطِلٌ مَّا كَانُوا يَعْمَلُونَ
( 139 ) Katso, perikatoon on joutuva kaikki, johon nuo turvaavat, ja turhuutta ovat heidän tekonsa.
قَالَ أَغَيْرَ اللَّهِ أَبْغِيكُمْ إِلَٰهًا وَهُوَ فَضَّلَكُمْ عَلَى الْعَالَمِينَ
( 140 ) Hän sanoi: »Teillekö etsisin toista jumalaa kuin Jumalan, joka teidät korotti maailman kansojen yli?»
وَإِذْ أَنجَيْنَاكُم مِّنْ آلِ فِرْعَوْنَ يَسُومُونَكُمْ سُوءَ الْعَذَابِ ۖ يُقَتِّلُونَ أَبْنَاءَكُمْ وَيَسْتَحْيُونَ نِسَاءَكُمْ ۚ وَفِي ذَٰلِكُم بَلَاءٌ مِّن رَّبِّكُمْ عَظِيمٌ
( 141 ) Ja (muistakaa) kuinka Me pelastimme teidät Faraon kansan käsistä; he rääkkäsivät teitä hirveimmällä tavalla, surmasivat poikanne, jättäen tyttärenne elämään. Totisesti oli tämä raskas koettelemus Herraltanne.
وَوَاعَدْنَا مُوسَىٰ ثَلَاثِينَ لَيْلَةً وَأَتْمَمْنَاهَا بِعَشْرٍ فَتَمَّ مِيقَاتُ رَبِّهِ أَرْبَعِينَ لَيْلَةً ۚ وَقَالَ مُوسَىٰ لِأَخِيهِ هَارُونَ اخْلُفْنِي فِي قَوْمِي وَأَصْلِحْ وَلَا تَتَّبِعْ سَبِيلَ الْمُفْسِدِينَ
( 142 ) Me määräsimme Mooseksen kolmeksikymmeneksi vuorokaudeksi yksinäisyyteen ja lisäsimme niitä kymmenellä, niin että hänen Herransa määräämä aika oli neljäkymmentä vuorokautta. Ja Mooses sanoi veljelleen Aaronille: »Ole sijaisenani kansani keskuudessa! Tee, mikä oikein on, äläkä antaudu väärintekijäin tielle!»
وَلَمَّا جَاءَ مُوسَىٰ لِمِيقَاتِنَا وَكَلَّمَهُ رَبُّهُ قَالَ رَبِّ أَرِنِي أَنظُرْ إِلَيْكَ ۚ قَالَ لَن تَرَانِي وَلَٰكِنِ انظُرْ إِلَى الْجَبَلِ فَإِنِ اسْتَقَرَّ مَكَانَهُ فَسَوْفَ تَرَانِي ۚ فَلَمَّا تَجَلَّىٰ رَبُّهُ لِلْجَبَلِ جَعَلَهُ دَكًّا وَخَرَّ مُوسَىٰ صَعِقًا ۚ فَلَمَّا أَفَاقَ قَالَ سُبْحَانَكَ تُبْتُ إِلَيْكَ وَأَنَا أَوَّلُ الْمُؤْمِنِينَ
( 143 ) Ja kun Mooses tuli Meidän määräämäämme paikkaan ja hänen Herransa puhutteli häntä, sanoi hän: »Herrani, ilmesty minulle, jotta saisin katsella Sinua!» Herra vastasi: »Et kykene katselemaan Minua; mutta katsele vuorta, ja jos se seisoo lujana paikallaan, saat sinä nähdä minut», ja kun hänen Herransa peitti vuoren kirkkaudellaan, raukesi se hajalleen, ja Mooses lankesi pyörtyneenä maahan. Tultuaan tajuihinsa sanoi hän: »Ylistys olkoon Sinulle! Katuen käännyn puoleesi ja olen ensimmäinen oikeauskoisista.»
قَالَ يَا مُوسَىٰ إِنِّي اصْطَفَيْتُكَ عَلَى النَّاسِ بِرِسَالَاتِي وَبِكَلَامِي فَخُذْ مَا آتَيْتُكَ وَكُن مِّنَ الشَّاكِرِينَ
( 144 ) Hän vastasi: »Mooses, katso, sinulle antamillani ilmoituksilla ja sanomilla olen valinnut sinut ennen kaikkia ihmisiä. Ota vastaan, minkä olen sinulle antanut, ja ole kiitollinen!»
وَكَتَبْنَا لَهُ فِي الْأَلْوَاحِ مِن كُلِّ شَيْءٍ مَّوْعِظَةً وَتَفْصِيلًا لِّكُلِّ شَيْءٍ فَخُذْهَا بِقُوَّةٍ وَأْمُرْ قَوْمَكَ يَأْخُذُوا بِأَحْسَنِهَا ۚ سَأُرِيكُمْ دَارَ الْفَاسِقِينَ
( 145 ) Ja Me kirjoitimme hänelle lauluihin kaikki varteen otettavat asiat sekä kaikki selitykset sanoen: »Pidä nämä lujasti ja käske kansaasi valitsemaan paras! Pian Me näytämme Sinulle jumalattomain osan.»
سَأَصْرِفُ عَنْ آيَاتِيَ الَّذِينَ يَتَكَبَّرُونَ فِي الْأَرْضِ بِغَيْرِ الْحَقِّ وَإِن يَرَوْا كُلَّ آيَةٍ لَّا يُؤْمِنُوا بِهَا وَإِن يَرَوْا سَبِيلَ الرُّشْدِ لَا يَتَّخِذُوهُ سَبِيلًا وَإِن يَرَوْا سَبِيلَ الْغَيِّ يَتَّخِذُوهُ سَبِيلًا ۚ ذَٰلِكَ بِأَنَّهُمْ كَذَّبُوا بِآيَاتِنَا وَكَانُوا عَنْهَا غَافِلِينَ
( 146 ) Olen kääntävä pois tunnusmerkeistäni ne, jotka aiheetta ylpeilevät maan päällä; vaikka he näkisivät kaikki mahdolliset tunnusmerkit, eivät he usko niihin, ja jos he saavat nähdä vanhurskauden tien, eivät he omaksu sitä, mutta jos he näkevät harhatien, ottavat he sen omakseen. Ja näin siksi, että he pitävät tunnusmerkkimme vaiheena ja ylenkatsovat ne.
وَالَّذِينَ كَذَّبُوا بِآيَاتِنَا وَلِقَاءِ الْآخِرَةِ حَبِطَتْ أَعْمَالُهُمْ ۚ هَلْ يُجْزَوْنَ إِلَّا مَا كَانُوا يَعْمَلُونَ
( 147 ) Jotka valheeksi väittävät Meidän tunnusmerkkimme ja iankaikkisen elämän, heidän työnsä raukeavat tyhjiin. Palkittaisiinko heitä toisin kuin tekojensa mukaan?
وَاتَّخَذَ قَوْمُ مُوسَىٰ مِن بَعْدِهِ مِنْ حُلِيِّهِمْ عِجْلًا جَسَدًا لَّهُ خُوَارٌ ۚ أَلَمْ يَرَوْا أَنَّهُ لَا يُكَلِّمُهُمْ وَلَا يَهْدِيهِمْ سَبِيلًا ۘ اتَّخَذُوهُ وَكَانُوا ظَالِمِينَ
( 148 ) Ja Mooseksen kansa, hänen poissaolonsa aikana, teki koristuksistaan itselleen (epäjumalakseen) vasikan, joka ammui. Eikö heidän mieleensä johtunut, ettei se osannut puhua heille eikä johtaa heitä (oikein) vaeltamaan. He omaksuivat sen ja tulivat väärintekijöiksi.
وَلَمَّا سُقِطَ فِي أَيْدِيهِمْ وَرَأَوْا أَنَّهُمْ قَدْ ضَلُّوا قَالُوا لَئِن لَّمْ يَرْحَمْنَا رَبُّنَا وَيَغْفِرْ لَنَا لَنَكُونَنَّ مِنَ الْخَاسِرِينَ
( 149 ) Mutta kun he kavahtivat ja huomasivat eksyneensä, sanoivat he: »Ellei Herramme armahda meitä ja anna meille anteeksi, olemme totisesti kadotuksen omat.»
وَلَمَّا رَجَعَ مُوسَىٰ إِلَىٰ قَوْمِهِ غَضْبَانَ أَسِفًا قَالَ بِئْسَمَا خَلَفْتُمُونِي مِن بَعْدِي ۖ أَعَجِلْتُمْ أَمْرَ رَبِّكُمْ ۖ وَأَلْقَى الْأَلْوَاحَ وَأَخَذَ بِرَأْسِ أَخِيهِ يَجُرُّهُ إِلَيْهِ ۚ قَالَ ابْنَ أُمَّ إِنَّ الْقَوْمَ اسْتَضْعَفُونِي وَكَادُوا يَقْتُلُونَنِي فَلَا تُشْمِتْ بِيَ الْأَعْدَاءَ وَلَا تَجْعَلْنِي مَعَ الْقَوْمِ الظَّالِمِينَ
( 150 ) Ja tullessaan vihaisena ja murheellisella kansansa luo Mooses sanoi: »Kuinka kurjaa onkaan se, mihin poissaollessani ryhdyitte! Pyrittekö sivuuttamaan Herranne käskyjä?» Ja hän paiskasi taulut käsistään, tarttui veljensä päähän ja tempasi hänet puoleensa. Tämä (Aaron) sanoi: »Äitini poika, katso, kansa väheksyi minun mahtini ja oli vähällä surmata minut. Siksi älä anna vihollisten iloita onnettomuudestani äläkä työnnä minua väärintekijöitten joukkoon.»
قَالَ رَبِّ اغْفِرْ لِي وَلِأَخِي وَأَدْخِلْنَا فِي رَحْمَتِكَ ۖ وَأَنتَ أَرْحَمُ الرَّاحِمِينَ
( 151 ) Hän sanoi: »Herrani, anna anteeksi minulle ja veljelleni ja sulje meidät laupeuteesi; sillä sinä olet armeliain armahtavien joukossa.»
إِنَّ الَّذِينَ اتَّخَذُوا الْعِجْلَ سَيَنَالُهُمْ غَضَبٌ مِّن رَّبِّهِمْ وَذِلَّةٌ فِي الْحَيَاةِ الدُّنْيَا ۚ وَكَذَٰلِكَ نَجْزِي الْمُفْتَرِينَ
( 152 ) (Herra sanoi): »Niitä, jotka tekivät itselleen vasikan, kohtaa totisesti heidän Herransa viha ja kurjuus maallisessa elä~ mässä. Siten palkitsemme ne, jotka (valheita) sepittävät.
وَالَّذِينَ عَمِلُوا السَّيِّئَاتِ ثُمَّ تَابُوا مِن بَعْدِهَا وَآمَنُوا إِنَّ رَبَّكَ مِن بَعْدِهَا لَغَفُورٌ رَّحِيمٌ
( 153 ) Mutta jos ne, jotka pahaa tekevät, kääntyvät ja tulevat uskoon, on sinun Herrasi totisesti jälkeenpäin anteeksiantava ja armelias.
وَلَمَّا سَكَتَ عَن مُّوسَى الْغَضَبُ أَخَذَ الْأَلْوَاحَ ۖ وَفِي نُسْخَتِهَا هُدًى وَرَحْمَةٌ لِّلَّذِينَ هُمْ لِرَبِّهِمْ يَرْهَبُونَ
( 154 ) Kun Mooseksen viha oli lauhtunut, otti hän maasta taulut, joihin oli piirretty johdatuksen ja armon sanat niille, jotka Her~ raansa pelkäävät.
وَاخْتَارَ مُوسَىٰ قَوْمَهُ سَبْعِينَ رَجُلًا لِّمِيقَاتِنَا ۖ فَلَمَّا أَخَذَتْهُمُ الرَّجْفَةُ قَالَ رَبِّ لَوْ شِئْتَ أَهْلَكْتَهُم مِّن قَبْلُ وَإِيَّايَ ۖ أَتُهْلِكُنَا بِمَا فَعَلَ السُّفَهَاءُ مِنَّا ۖ إِنْ هِيَ إِلَّا فِتْنَتُكَ تُضِلُّ بِهَا مَن تَشَاءُ وَتَهْدِي مَن تَشَاءُ ۖ أَنتَ وَلِيُّنَا فَاغْفِرْ لَنَا وَارْحَمْنَا ۖ وَأَنتَ خَيْرُ الْغَافِرِينَ
( 155 ) Ja Mooses valitsi seitsemänkymmentä miestä kansastaan Meidän määräämäksemme ajaksi, ja kun maanjäristys yllätti heidät, hän sanoi: »Herra, jos niin olisit tahtonut, olisit voinut jo aikaa sitten surmata heidät ja minutkin. Surmaisitko nyt meidät sen tähden, mitä hullut joukossamme ovat tehneet? Jumalani! heidän toimensa tahtoasi vastaan on sinun puoleltasi vain koettelemus, jolla saatat harhaan kenet tahdot ja johdatat kenet tahdot. Olet Suojelijamme; anna meille anteeksi ja armahda meitä. Sinä, joka olet paras kaikista armahtajista!
وَاكْتُبْ لَنَا فِي هَٰذِهِ الدُّنْيَا حَسَنَةً وَفِي الْآخِرَةِ إِنَّا هُدْنَا إِلَيْكَ ۚ قَالَ عَذَابِي أُصِيبُ بِهِ مَنْ أَشَاءُ ۖ وَرَحْمَتِي وَسِعَتْ كُلَّ شَيْءٍ ۚ فَسَأَكْتُبُهَا لِلَّذِينَ يَتَّقُونَ وَيُؤْتُونَ الزَّكَاةَ وَالَّذِينَ هُم بِآيَاتِنَا يُؤْمِنُونَ
( 156 ) Ja anna meille käsky kaikkeen hyvään tässä maailmassa ja tulevassa elämässä; katso, luoksesi olemme me palanneet ja näyttämäsi oikean tien omistimme.» Hän vastasi: »Kuritukseni kohtaa ketä tahdon, mutta laupeuteni voittaa kaiken; sen määrään ohjeeksi niille, jotka hurskautta harjoittavat ja antavat almuja, sekä niille, jotka uskovat tunnusmerkkeihimme»,
الَّذِينَ يَتَّبِعُونَ الرَّسُولَ النَّبِيَّ الْأُمِّيَّ الَّذِي يَجِدُونَهُ مَكْتُوبًا عِندَهُمْ فِي التَّوْرَاةِ وَالْإِنجِيلِ يَأْمُرُهُم بِالْمَعْرُوفِ وَيَنْهَاهُمْ عَنِ الْمُنكَرِ وَيُحِلُّ لَهُمُ الطَّيِّبَاتِ وَيُحَرِّمُ عَلَيْهِمُ الْخَبَائِثَ وَيَضَعُ عَنْهُمْ إِصْرَهُمْ وَالْأَغْلَالَ الَّتِي كَانَتْ عَلَيْهِمْ ۚ فَالَّذِينَ آمَنُوا بِهِ وَعَزَّرُوهُ وَنَصَرُوهُ وَاتَّبَعُوا النُّورَ الَّذِي أُنزِلَ مَعَهُ ۙ أُولَٰئِكَ هُمُ الْمُفْلِحُونَ
( 157 ) niille, jotka seuraavat tätä lähettilästä, oppimatonta profeettaa, josta he löytävät kuvauksen Toorassa ja Evankeliumissa. Hän tulee vaatimaan heiltä hyviä tekoja ja kieltämään vääryyden, sallimaan heille mikä puhdasta on ja kieltämään saastaisen; hän on vapauttava heidät kuormasta ja kahleista, joihin heidät on kytketty. Jotka uskovat häneen, kunnioittavat ja auttavat häntä sekä seuraavat sitä valoa, joka on lähetetty hänen mukanaan, ne ovat onnellisia.
قُلْ يَا أَيُّهَا النَّاسُ إِنِّي رَسُولُ اللَّهِ إِلَيْكُمْ جَمِيعًا الَّذِي لَهُ مُلْكُ السَّمَاوَاتِ وَالْأَرْضِ ۖ لَا إِلَٰهَ إِلَّا هُوَ يُحْيِي وَيُمِيتُ ۖ فَآمِنُوا بِاللَّهِ وَرَسُولِهِ النَّبِيِّ الْأُمِّيِّ الَّذِي يُؤْمِنُ بِاللَّهِ وَكَلِمَاتِهِ وَاتَّبِعُوهُ لَعَلَّكُمْ تَهْتَدُونَ
( 158 ) Sano: »Ihmissuku! Olen totisesti Jumalan lähettiläs teille kaikille, taivaassa ja maan päällä; Hänen, jonka on valta taivaassa ja maan päällä; ei ole muuta jumalaa kuin Hän, Hän antaa elämän ja kuoleman. Uskokaa siis Jumalaan ja Hänen lähettilääseensä, oppimattomaan profeettaan, joka uskoo Jumalaan ja Hänen sanoihinsa, ja seuratkaa Häntä, jotta tulisitte oikealle tielle!»
وَمِن قَوْمِ مُوسَىٰ أُمَّةٌ يَهْدُونَ بِالْحَقِّ وَبِهِ يَعْدِلُونَ
( 159 ) Mooseksen kansan keskuudessa on joukko, joka johtaa (muita)totuudessa ja sen mukaan jakaa oikeutta.
وَقَطَّعْنَاهُمُ اثْنَتَيْ عَشْرَةَ أَسْبَاطًا أُمَمًا ۚ وَأَوْحَيْنَا إِلَىٰ مُوسَىٰ إِذِ اسْتَسْقَاهُ قَوْمُهُ أَنِ اضْرِب بِّعَصَاكَ الْحَجَرَ ۖ فَانبَجَسَتْ مِنْهُ اثْنَتَا عَشْرَةَ عَيْنًا ۖ قَدْ عَلِمَ كُلُّ أُنَاسٍ مَّشْرَبَهُمْ ۚ وَظَلَّلْنَا عَلَيْهِمُ الْغَمَامَ وَأَنزَلْنَا عَلَيْهِمُ الْمَنَّ وَالسَّلْوَىٰ ۖ كُلُوا مِن طَيِّبَاتِ مَا رَزَقْنَاكُمْ ۚ وَمَا ظَلَمُونَا وَلَٰكِن كَانُوا أَنفُسَهُمْ يَظْلِمُونَ
( 160 ) Me olemme jakanut heidät kahteentoista heimoon ja ryhmään. Ja Me annoimme Moosekselle seuraavan ilmestyksen hänen pyytäessään vettä kansalleen: »Iske sauvallasi kallioon!» Silloin kaksitoista lähdettä pulppusi siitä esille; jokainen heimo löysi vedensaantipaikkansa. Ja Me annoimme pilven varjostaa heitä ja lähetimme heille ylhäältä mannaa ja viiriäisiä. - »Syökää sitä hyvää, minkä olemme teille suonut!» Emmekä Me tehnyt heille vääryyttä, vaan he tekivät sitä itselleen.
وَإِذْ قِيلَ لَهُمُ اسْكُنُوا هَٰذِهِ الْقَرْيَةَ وَكُلُوا مِنْهَا حَيْثُ شِئْتُمْ وَقُولُوا حِطَّةٌ وَادْخُلُوا الْبَابَ سُجَّدًا نَّغْفِرْ لَكُمْ خَطِيئَاتِكُمْ ۚ سَنَزِيدُ الْمُحْسِنِينَ
( 161 ) Ja kun heille sanottiin: »Asukaa tässä kaupungissa ja ottakaa siitä ravintonne, minkä haluatte, sanokaa: Hittatun (syntien päästö) ja astukaa sisään portista kumartaen, niin annamme anteeksi pahuutenne ja enennämme armomme niille, jotka hyvää tekevät.»
فَبَدَّلَ الَّذِينَ ظَلَمُوا مِنْهُمْ قَوْلًا غَيْرَ الَّذِي قِيلَ لَهُمْ فَأَرْسَلْنَا عَلَيْهِمْ رِجْزًا مِّنَ السَّمَاءِ بِمَا كَانُوا يَظْلِمُونَ
( 162 ) Silloin vääryydentekijät heidän joukossaan väänsivät tämän sanan toiseksi, jota heille ei oltu sanottu. Siksi lähetimme heille rangaistuksen ylhäältä, että he väärin tekivät.
وَاسْأَلْهُمْ عَنِ الْقَرْيَةِ الَّتِي كَانَتْ حَاضِرَةَ الْبَحْرِ إِذْ يَعْدُونَ فِي السَّبْتِ إِذْ تَأْتِيهِمْ حِيتَانُهُمْ يَوْمَ سَبْتِهِمْ شُرَّعًا وَيَوْمَ لَا يَسْبِتُونَ ۙ لَا تَأْتِيهِمْ ۚ كَذَٰلِكَ نَبْلُوهُم بِمَا كَانُوا يَفْسُقُونَ
( 163 ) Ja kysele heiltä, Muhammed, kaupungista, joka oli meren rannalla, silloin kun he rikkoivat sapatin; sillä sapattipäivänä heidän kalansa tulivat parvittain veden pintaan heidän luokseen, mutta sinä päivänä, jolloin he eivät sapattia viettäneet, ne eivät tulleet. Niin koettelimme Me heitä sen vuoksi, että he olivat tottelemattomia.
وَإِذْ قَالَتْ أُمَّةٌ مِّنْهُمْ لِمَ تَعِظُونَ قَوْمًا ۙ اللَّهُ مُهْلِكُهُمْ أَوْ مُعَذِّبُهُمْ عَذَابًا شَدِيدًا ۖ قَالُوا مَعْذِرَةً إِلَىٰ رَبِّكُمْ وَلَعَلَّهُمْ يَتَّقُونَ
( 164 ) Ja kun eräs ryhmä heistä sanoi: »Miksi varoitatte te ihmisiä, jotka Jumala aikoo hukuttaa tai joille Hän lähettää ankaran vitsauksen?» he vastasivat: »Välttyäksemme Herranne soimauksilta ja jotta he karttaisivat pahaa.»
فَلَمَّا نَسُوا مَا ذُكِّرُوا بِهِ أَنجَيْنَا الَّذِينَ يَنْهَوْنَ عَنِ السُّوءِ وَأَخَذْنَا الَّذِينَ ظَلَمُوا بِعَذَابٍ بَئِيسٍ بِمَا كَانُوا يَفْسُقُونَ
( 165 ) Ja kun he unohtivat saamansa varoitukset, pelastimme Me ne, jotka kielsivät vääryyden, ja kuritimme vääryydentekijöitä ankaralla vitsauksella heidän jumalattomuutensa tähden.
فَلَمَّا عَتَوْا عَن مَّا نُهُوا عَنْهُ قُلْنَا لَهُمْ كُونُوا قِرَدَةً خَاسِئِينَ
( 166 ) Ja heidän kerskuessaan teoista, jotka heiltä olivat kielletyt, sanoimme Me heille: »Muuttukaa inhottaviksi apinoiksi!»
وَإِذْ تَأَذَّنَ رَبُّكَ لَيَبْعَثَنَّ عَلَيْهِمْ إِلَىٰ يَوْمِ الْقِيَامَةِ مَن يَسُومُهُمْ سُوءَ الْعَذَابِ ۗ إِنَّ رَبَّكَ لَسَرِيعُ الْعِقَابِ ۖ وَإِنَّهُ لَغَفُورٌ رَّحِيمٌ
( 167 ) Ja (muistele), miten sinun Herrasi ilmoitti heille, että Hän aikoi aina ylösnousemuksen päivään asti lähettää heille (kurittajia), jotka rasittavat heitä mitä pahimmilla vaivoilla. Sinun Herrasi on totisesti nopea rankaisemaan, mutta Hän on myös armahtavainen ja laupias.
وَقَطَّعْنَاهُمْ فِي الْأَرْضِ أُمَمًا ۖ مِّنْهُمُ الصَّالِحُونَ وَمِنْهُمْ دُونَ ذَٰلِكَ ۖ وَبَلَوْنَاهُم بِالْحَسَنَاتِ وَالسَّيِّئَاتِ لَعَلَّهُمْ يَرْجِعُونَ
( 168 ) Ja Me jaoimme heidät eri ryhmiksi maan päällä. Heidän joukossaan on vanhurskaita ja on sellaisia, jotka ovat kaukana hyvästä, ja Me koettelimme heitä sekä hyvällä että huonolla (onnella), jotta he kääntyisivät (luoksemme).
فَخَلَفَ مِن بَعْدِهِمْ خَلْفٌ وَرِثُوا الْكِتَابَ يَأْخُذُونَ عَرَضَ هَٰذَا الْأَدْنَىٰ وَيَقُولُونَ سَيُغْفَرُ لَنَا وَإِن يَأْتِهِمْ عَرَضٌ مِّثْلُهُ يَأْخُذُوهُ ۚ أَلَمْ يُؤْخَذْ عَلَيْهِم مِّيثَاقُ الْكِتَابِ أَن لَّا يَقُولُوا عَلَى اللَّهِ إِلَّا الْحَقَّ وَدَرَسُوا مَا فِيهِ ۗ وَالدَّارُ الْآخِرَةُ خَيْرٌ لِّلَّذِينَ يَتَّقُونَ ۗ أَفَلَا تَعْقِلُونَ
( 169 ) Heitä seurasivat heidän jälkeläisensä, jotka perivät Pyhän kirjoituksen; he kävivät käsiksi tämän maailman hyvään sanoen: »Kyllä se suodaan meille anteeksi», ja jos taaskin sattui samanlaatuista hyvää heidän kohdalleen, tarttuivat he siihen. Eikö kirjoituksen liitto velvoittanut heitä puhumaan Jumalasta ainoastaan sitä, mikä on totuutta? Ja he ovat lukeneet, mitä siinä on kirjoitettuna! Mutta tulevan elämän asumus on kuitenkin parempi Jumalaa pelkääväisille; eikö teillä tosiaankaan ole ymmärrystä?
وَالَّذِينَ يُمَسِّكُونَ بِالْكِتَابِ وَأَقَامُوا الصَّلَاةَ إِنَّا لَا نُضِيعُ أَجْرَ الْمُصْلِحِينَ
( 170 ) On niitä, jotka pysyvät lujasti kiinni kirjoituksessa ja harjoittavat hartautta; totisesti emme tuhlaa pois niiden palkkaa,jotka hyvää,rakentavat.
وَإِذْ نَتَقْنَا الْجَبَلَ فَوْقَهُمْ كَأَنَّهُ ظُلَّةٌ وَظَنُّوا أَنَّهُ وَاقِعٌ بِهِمْ خُذُوا مَا آتَيْنَاكُم بِقُوَّةٍ وَاذْكُرُوا مَا فِيهِ لَعَلَّكُمْ تَتَّقُونَ
( 171 ) Ja kun hajoitimme vuoren heidän yläpuolellaan, aivan kuin se olisi ollut pilvi, ja he luulivat sen luhistuvan heidän päälleen (Me sanoimme): »Ottakaa vastaan, ja pysykää lujasti siinä, minkä olemme teille voimassamme antanut, ja ajatelkaa sen sisällystä, jotta karttaisitte pahaa.»
وَإِذْ أَخَذَ رَبُّكَ مِن بَنِي آدَمَ مِن ظُهُورِهِمْ ذُرِّيَّتَهُمْ وَأَشْهَدَهُمْ عَلَىٰ أَنفُسِهِمْ أَلَسْتُ بِرَبِّكُمْ ۖ قَالُوا بَلَىٰ ۛ شَهِدْنَا ۛ أَن تَقُولُوا يَوْمَ الْقِيَامَةِ إِنَّا كُنَّا عَنْ هَٰذَا غَافِلِينَ
( 172 ) Ja kun sinun Herrasi herätti ihmisen (Aadamin) lasten lanteista jälkeläisiä heille ja haastoi heidät todistamaan itseään vastaan (sanoen): »Enkö ole Herranne?» he vastasivat: »Kyllä, me olemme sen todistajia», niin tarkoitti tämä sitä, ettette te ylösnousemuspäivänä voisi sanoa: »Me olimme totisesti tietämättömiä tästä»
أَوْ تَقُولُوا إِنَّمَا أَشْرَكَ آبَاؤُنَا مِن قَبْلُ وَكُنَّا ذُرِّيَّةً مِّن بَعْدِهِمْ ۖ أَفَتُهْلِكُنَا بِمَا فَعَلَ الْمُبْطِلُونَ
( 173 ) tai ettette voisi sanoa: »Äitimme ja isämme ennen meitä kumarsivat muita Jumalan rinnalla, ja olemme vain heidän jälkeläisiään. Hävitätkö meidät sen tähden, mitä harhain palvojat tekivät?»
وَكَذَٰلِكَ نُفَصِّلُ الْآيَاتِ وَلَعَلَّهُمْ يَرْجِعُونَ
( 174 ) Tällä tavoin selvitämme Me tunnusmerkkimme, jotta he kääntyisivät (puoleemme).
وَاتْلُ عَلَيْهِمْ نَبَأَ الَّذِي آتَيْنَاهُ آيَاتِنَا فَانسَلَخَ مِنْهَا فَأَتْبَعَهُ الشَّيْطَانُ فَكَانَ مِنَ الْغَاوِينَ
( 175 ) Lue heille tarina ihmisistä, joille Me annoimme tunnusmerkkimme ja jotka työnsivät ne luotaan. Ja saatana saavutti heidät, ja heistä tuli sellaisia, joiden tie vie harhaan.
وَلَوْ شِئْنَا لَرَفَعْنَاهُ بِهَا وَلَٰكِنَّهُ أَخْلَدَ إِلَى الْأَرْضِ وَاتَّبَعَ هَوَاهُ ۚ فَمَثَلُهُ كَمَثَلِ الْكَلْبِ إِن تَحْمِلْ عَلَيْهِ يَلْهَثْ أَوْ تَتْرُكْهُ يَلْهَث ۚ ذَّٰلِكَ مَثَلُ الْقَوْمِ الَّذِينَ كَذَّبُوا بِآيَاتِنَا ۚ فَاقْصُصِ الْقَصَصَ لَعَلَّهُمْ يَتَفَكَّرُونَ
( 176 ) Ja jos olisimme tahtonut, olisimme Me totisesti korottanut hänet niillä (tunnusmerkeillämme), mutta hän kiintyi maallisiin ja seurasi himojaan. Hän käyttäytyi kuin koira: jos käyt sitä kohti, pursuu sen kieli ulos suusta, ja jos jätät sen rauhaan, pursuu sen kieli suusta. Näin on laita myös ihmisten, jotka vääntävät tunnusmerkkimme valheeksi; kerro heille siksi tämä kertomus, jotta he ajattelisivat.
سَاءَ مَثَلًا الْقَوْمُ الَّذِينَ كَذَّبُوا بِآيَاتِنَا وَأَنفُسَهُمْ كَانُوا يَظْلِمُونَ
( 177 ) Kurja on niiden ihmisten laita, jotka pitävät tunnusmerkkejämme vaiheena ja tekevät vääryyttä sieluilleen.
مَن يَهْدِ اللَّهُ فَهُوَ الْمُهْتَدِي ۖ وَمَن يُضْلِلْ فَأُولَٰئِكَ هُمُ الْخَاسِرُونَ
( 178 ) Se, jota Jumala johdattaa, on kulkeva oikeata tietä, mutta ne, joiden Hän antaa joutua harhaan, ovat kadotuksen omat.
وَلَقَدْ ذَرَأْنَا لِجَهَنَّمَ كَثِيرًا مِّنَ الْجِنِّ وَالْإِنسِ ۖ لَهُمْ قُلُوبٌ لَّا يَفْقَهُونَ بِهَا وَلَهُمْ أَعْيُنٌ لَّا يُبْصِرُونَ بِهَا وَلَهُمْ آذَانٌ لَّا يَسْمَعُونَ بِهَا ۚ أُولَٰئِكَ كَالْأَنْعَامِ بَلْ هُمْ أَضَلُّ ۚ أُولَٰئِكَ هُمُ الْغَافِلُونَ
( 179 ) Ja totisesti olemme helvetin omiksi luonut joukon dzinnejä ja ihmisiä. Heillä on sydämet, joilla he eivät ymmärrä, heillä on silmät, joilla he eivät näe, ja heillä on korvat, joilla he eivät kuule; he ovat karjan kaltaisia, ei, he kulkevat vielä pahemmin harhaan; he ovat välinpitämättömiä.
وَلِلَّهِ الْأَسْمَاءُ الْحُسْنَىٰ فَادْعُوهُ بِهَا ۖ وَذَرُوا الَّذِينَ يُلْحِدُونَ فِي أَسْمَائِهِ ۚ سَيُجْزَوْنَ مَا كَانُوا يَعْمَلُونَ
( 180 ) Ja Jumalan ovat kaikkein jaloimmat nimet (ominaisuudet). Sentähden rukoilkaa Häntä niillä ja karttakaa niitä, jotka väärinkäyttävät Hänen nimiään! Kyllä he saavat palkan ansioittensa mukaan.
وَمِمَّنْ خَلَقْنَا أُمَّةٌ يَهْدُونَ بِالْحَقِّ وَبِهِ يَعْدِلُونَ
( 181 ) Ja niiden keskuudessa, jotka olemme luonut, on joukko, joka johtaa ihmisiä totuudessa ja sen mukaisesti jakaa oikeutta.
وَالَّذِينَ كَذَّبُوا بِآيَاتِنَا سَنَسْتَدْرِجُهُم مِّنْ حَيْثُ لَا يَعْلَمُونَ
( 182 ) Mutta niitä, jotka pitävät tunnusmerkkimme valheena, kuljetamme Me pois askel askeleelta, tavalla, jota he eivät havaitse.
وَأُمْلِي لَهُمْ ۚ إِنَّ كَيْدِي مَتِينٌ
( 183 ) Ja vaikka suvaitsenkin heitä, on Minun suunnitelmani horjumaton.
أَوَلَمْ يَتَفَكَّرُوا ۗ مَا بِصَاحِبِهِم مِّن جِنَّةٍ ۚ إِنْ هُوَ إِلَّا نَذِيرٌ مُّبِينٌ
( 184 ) Eivätkö he ymmärrä, ettei heidän kumppaninsa (Muhammed) suinkaan ole mieletön; hän on vain julkinen varoittaja.
أَوَلَمْ يَنظُرُوا فِي مَلَكُوتِ السَّمَاوَاتِ وَالْأَرْضِ وَمَا خَلَقَ اللَّهُ مِن شَيْءٍ وَأَنْ عَسَىٰ أَن يَكُونَ قَدِ اقْتَرَبَ أَجَلُهُمْ ۖ فَبِأَيِّ حَدِيثٍ بَعْدَهُ يُؤْمِنُونَ
( 185 ) Eivätkö he ole tarkastelleet taivaitten ja maan hallintoa ja kaikkea, minkä Jumala on luonut (ja huomanneet) että heidän aikansa jo lähenee loppuaan? Ja mihin sanomaan he tämän (Koraanin) jälkeen aikovat uskoa?
مَن يُضْلِلِ اللَّهُ فَلَا هَادِيَ لَهُ ۚ وَيَذَرُهُمْ فِي طُغْيَانِهِمْ يَعْمَهُونَ
( 186 ) Sillä niille, joiden Jumala antaa kulkea harhaan, ei ole opasta; ja Hän jättää heidät menehtymään uhmailuihinsa.
يَسْأَلُونَكَ عَنِ السَّاعَةِ أَيَّانَ مُرْسَاهَا ۖ قُلْ إِنَّمَا عِلْمُهَا عِندَ رَبِّي ۖ لَا يُجَلِّيهَا لِوَقْتِهَا إِلَّا هُوَ ۚ ثَقُلَتْ فِي السَّمَاوَاتِ وَالْأَرْضِ ۚ لَا تَأْتِيكُمْ إِلَّا بَغْتَةً ۗ يَسْأَلُونَكَ كَأَنَّكَ حَفِيٌّ عَنْهَا ۖ قُلْ إِنَّمَا عِلْمُهَا عِندَ اللَّهِ وَلَٰكِنَّ أَكْثَرَ النَّاسِ لَا يَعْلَمُونَ
( 187 ) He kysyvät sinulta hetkeä, jolloin se tapahtuu. Sano: »Sen tietää ainoastaan Jumala, ja Hän yksin on tekevä aikanaan sen tunnetuksi. Raskaana se painaa taivasta ja maata; ja odottamatta on se yllättävä teidät. He kysyvät sinulta aivan kuin sinä sen tietäisit. Sano: »Jumala yksin sen tietää; mutta enimmät ihmiset eivät tiedä mitään.»
قُل لَّا أَمْلِكُ لِنَفْسِي نَفْعًا وَلَا ضَرًّا إِلَّا مَا شَاءَ اللَّهُ ۚ وَلَوْ كُنتُ أَعْلَمُ الْغَيْبَ لَاسْتَكْثَرْتُ مِنَ الْخَيْرِ وَمَا مَسَّنِيَ السُّوءُ ۚ إِنْ أَنَا إِلَّا نَذِيرٌ وَبَشِيرٌ لِّقَوْمٍ يُؤْمِنُونَ
( 188 ) Sano: »Ei ole minun vallassani itse itseäni hyödyttää tai vahingoittaa, kaikki on Jumalan vallassa; mutta jos tuntisin salatun, ympäröisin itseni hyvällä, eikä paha minuun ulottuisi. Minä olen vain varoittaja ja ilosanoman saattaja uskovaisille.
هُوَ الَّذِي خَلَقَكُم مِّن نَّفْسٍ وَاحِدَةٍ وَجَعَلَ مِنْهَا زَوْجَهَا لِيَسْكُنَ إِلَيْهَا ۖ فَلَمَّا تَغَشَّاهَا حَمَلَتْ حَمْلًا خَفِيفًا فَمَرَّتْ بِهِ ۖ فَلَمَّا أَثْقَلَت دَّعَوَا اللَّهَ رَبَّهُمَا لَئِنْ آتَيْتَنَا صَالِحًا لَّنَكُونَنَّ مِنَ الشَّاكِرِينَ
( 189 ) Hän on luonut teidät yhdestä ainoasta ihmisestä, ja hänestä teki Hän hänen vaimonsa, jotta hän (mies) löytäisi hänestä virkistyksensä; ja kun hän oli maannut vaimonsa, kantoi tämä kevyesti taakkansa ja liikkui vapaasti. Kun se tuli raskaaksi, rukoilivat he Jumalaa, Herraansa: »Jos annat meille terveen (lapsen), olemme me sinulle totisesti kiitollisia!»
فَلَمَّا آتَاهُمَا صَالِحًا جَعَلَا لَهُ شُرَكَاءَ فِيمَا آتَاهُمَا ۚ فَتَعَالَى اللَّهُ عَمَّا يُشْرِكُونَ
( 190 ) Ja senjälkeen kun Hän oli antanut heille terveen (lapsen), kumarsivat he toistakin (jumalia) Hänen rinnallaan hyvän lahjan antajina. Mutta Jumala on paljon korkeampi, kuin mitä he asettavat Hänen rinnalleen.
أَيُشْرِكُونَ مَا لَا يَخْلُقُ شَيْئًا وَهُمْ يُخْلَقُونَ
( 191 ) Asettaisivatko he Hänen rinnalleen sellaisia, jotka eivät voi mitään luoda, kun ovat itsekin Hänen luomiaan
وَلَا يَسْتَطِيعُونَ لَهُمْ نَصْرًا وَلَا أَنفُسَهُمْ يَنصُرُونَ
( 192 ) eivätkä voi heitä auttaa, kun eivät voi auttaa edes itseäänkään?
وَإِن تَدْعُوهُمْ إِلَى الْهُدَىٰ لَا يَتَّبِعُوكُمْ ۚ سَوَاءٌ عَلَيْكُمْ أَدَعَوْتُمُوهُمْ أَمْ أَنتُمْ صَامِتُونَ
( 193 ) Ja jos te kutsutte heitä alistumaan johdatukseen, eivät he seuraa teitä; on samantekevää teille, kutsutteko heitä vai vaikenette.
إِنَّ الَّذِينَ تَدْعُونَ مِن دُونِ اللَّهِ عِبَادٌ أَمْثَالُكُمْ ۖ فَادْعُوهُمْ فَلْيَسْتَجِيبُوا لَكُمْ إِن كُنتُمْ صَادِقِينَ
( 194 ) Katso, ne, joita te palvelette Jumalan lisäksi, ovat kaltaisianne orjia. Rukoilkaa siis heitä, ja vastatkoot he teille, jos tarkoitatte täyttä totta!
أَلَهُمْ أَرْجُلٌ يَمْشُونَ بِهَا ۖ أَمْ لَهُمْ أَيْدٍ يَبْطِشُونَ بِهَا ۖ أَمْ لَهُمْ أَعْيُنٌ يُبْصِرُونَ بِهَا ۖ أَمْ لَهُمْ آذَانٌ يَسْمَعُونَ بِهَا ۗ قُلِ ادْعُوا شُرَكَاءَكُمْ ثُمَّ كِيدُونِ فَلَا تُنظِرُونِ
( 195 ) Onko heillä (epäjumalilla) jalat kävelläkseen? Tai onko heillä kädet tarttuakseen? Tai onko heillä silmät nähdäkseen tai korvat kuullakseen? Sano: »Rukoilkaa jumalanvertaisianne, punokaa juonenne minua vastaan älkääkä minua säästäkö.
إِنَّ وَلِيِّيَ اللَّهُ الَّذِي نَزَّلَ الْكِتَابَ ۖ وَهُوَ يَتَوَلَّى الصَّالِحِينَ
( 196 ) Katso, minun liittolaisena on Jumala, Hän, joka on lähettänyt Pyhän kirjoituksen ylhäältä; Hän suojelee kaikkia vanhurskaita.
وَالَّذِينَ تَدْعُونَ مِن دُونِهِ لَا يَسْتَطِيعُونَ نَصْرَكُمْ وَلَا أَنفُسَهُمْ يَنصُرُونَ
( 197 ) Mutta ne, joita te rukoilette Hänen vertaisinaan, eivät voi auttaa teitä eivätkä edes itseäänkään.»
وَإِن تَدْعُوهُمْ إِلَى الْهُدَىٰ لَا يَسْمَعُوا ۖ وَتَرَاهُمْ يَنظُرُونَ إِلَيْكَ وَهُمْ لَا يُبْصِرُونَ
( 198 ) Ja jos te vaaditte heitä seuraamaan johdatusta, eivät he kuule, ja sinä näet heidän tarkastelevan sinua näkemättä mitään. 199. Ole sääliväinen, vaadi kohtuutta ja karta ymmärtämättömiä!
خُذِ الْعَفْوَ وَأْمُرْ بِالْعُرْفِ وَأَعْرِضْ عَنِ الْجَاهِلِينَ
( 199 ) Ja jos te vaaditte heitä seuraamaan johdatusta, eivät he kuule, ja sinä näet heidän tarkastelevan sinua näkemättä mitään. Ole sääliväinen, vaadi kohtuutta ja karta ymmärtämättömiä!
وَإِمَّا يَنزَغَنَّكَ مِنَ الشَّيْطَانِ نَزْغٌ فَاسْتَعِذْ بِاللَّهِ ۚ إِنَّهُ سَمِيعٌ عَلِيمٌ
( 200 ) Ja kun joku Saatanan pistopuhe haavoittaa mieltäsi, niin pakene Jumalan turviin! Hän on totisesti kuuleva, tietävä.
إِنَّ الَّذِينَ اتَّقَوْا إِذَا مَسَّهُمْ طَائِفٌ مِّنَ الشَّيْطَانِ تَذَكَّرُوا فَإِذَا هُم مُّبْصِرُونَ
( 201 ) Totisesti, kun hurskauden harjoittajia kohtaa joku Saatanan kiusaus, muistavat he (Hänet), ja katso, silloin valkenee heille (johdatus).
وَإِخْوَانُهُمْ يَمُدُّونَهُمْ فِي الْغَيِّ ثُمَّ لَا يُقْصِرُونَ
( 202 ) Heidän veljensä viekoittelee hän yhä edemmäksi harhaan eikä hellitä.
وَإِذَا لَمْ تَأْتِهِم بِآيَةٍ قَالُوا لَوْلَا اجْتَبَيْتَهَا ۚ قُلْ إِنَّمَا أَتَّبِعُ مَا يُوحَىٰ إِلَيَّ مِن رَّبِّي ۚ هَٰذَا بَصَائِرُ مِن رَّبِّكُمْ وَهُدًى وَرَحْمَةٌ لِّقَوْمٍ يُؤْمِنُونَ
( 203 ) Ja kun et tuo heille mitään tunnusmerkkiä, he sanovat: »Miksi et ole valinnut mitään?» Sano: »Minä noudatan vain sitä, minkä Herrani ilmoittaa minulle.» Tämä on valkeus Herraltamme, johdatukseksi ja armonosoitukseksi uskovaisille.
وَإِذَا قُرِئَ الْقُرْآنُ فَاسْتَمِعُوا لَهُ وَأَنصِتُوا لَعَلَّكُمْ تُرْحَمُونَ
( 204 ) Kun Koraania luetaan, kuunnelkaa tarkkaan ja olkaa vaiti, jotta saisitte armon osaksenne.
وَاذْكُر رَّبَّكَ فِي نَفْسِكَ تَضَرُّعًا وَخِيفَةً وَدُونَ الْجَهْرِ مِنَ الْقَوْلِ بِالْغُدُوِّ وَالْآصَالِ وَلَا تَكُن مِّنَ الْغَافِلِينَ
( 205 ) Ja rukoile Herraasi sielusi nöyryydessä ja pelossa suuritta sanoitta sekä aamuin että illoin, äläkä ole penseä!
إِنَّ الَّذِينَ عِندَ رَبِّكَ لَا يَسْتَكْبِرُونَ عَنْ عِبَادَتِهِ وَيُسَبِّحُونَهُ وَلَهُ يَسْجُدُونَ ۩
( 206 ) 2O6. Katso niitä, jotka ovat Herrasi luona; ei ylpeys saa heitä lakkaamaan palvelemasta Häntä, vaan he ylistävät Häntä ja kumartavat Häntä.
